Tiesitkö, että melkein joka ikinen kouluampuja on ollut mies? Sen sijaan uhreista enemmistö on ollut naisia. Jenkeissä esimerkiksi eräät miesampujat hyökkäsivät yliopiston luennolle tappamaan feministejä, sillä nämä olivat ”pilanneet heidän elämänsä”. Viha ja väkivalta ovat sukupuolittuneita – mutta aiheesta pitää olla hiljaa, ja nyt kerron miksi.

Helsingin valtsika järjestää keskiviikkoisin avointa luentokurssia nimeltään Viha ja valta – ääri-ilmiöt nyky-yhteiskunnassa. Viime keskiviikkona kuuntelin politiikan tutkija Jemima Revon kiinnostavaa tutkimusta siitä, miten Suomen kouluampumistapausten jälkeen ei ole puhuttu mediassa siitä, että ampujat ovat nimenomaan miehiä. Revon mukaan Suomessa viljellään ajatusta siitä, että me olisimme niin tasa-arvoinen yhteiskunta, ettei sillä ole merkitystä, kumpi sukupuoli niitä kouluampumisia tekee.

Ja ne muutamat heiveröiset keskusteluyritykset, joita tästä aloitettu, on vaiettu kuoliaaksi. Nimittäin, jos me sanotaan, että huom huom! taas mies ampuu, me rikotaan tabua siitä, että me ei ollakaan vielä ihan niin tasa-arvoisia, jotkin asiat tässä yhteiskunnassa ovat sellaisia, joissa on merkitystä, onko kyseessä mies vai nainen. Koska KYLLÄHÄN ME SIIS OLLAAN TASA-ARVOISIA PERKELE.

Toki voi kysyä, että vaiennetaanko väkivallan sukupuolittuneisuus oikeasti kuoliaaksi nimenomaan tarkoituksellisesti. Samalla logiikalla kaikki, mistä hesari ei kirjoita, on tarkoituksellisia tabuja. On kuitdnkin aika räikeeää kamaa ohittaa se fakta, että nykyään sanan kouluampuja konnotaatio on kuva maskuliinisesti pitkään nahkatakkiin sonnustautuneesta MIESnörtistä. Miksi juuri mies? Ihan relevantti kysymys.

Käsittääkseni myöskään naiset eivät halua puhua tästä, sillä useimmiten ajatuksen kulku johtaa siihen, että kaiken takana on nainen – etenkin kaiken pahan. Tutkija Henry Laasanen esitti vuonna 2008 kirjassaan Naisten seksuaalinen valta, että hallitsemalla miesten seksin saantia naiset voivat vaikuttaa miesten käyttäytymiseen, sillä saadakseen seksiä miesten on maksettava seksistä jotenkin. Naisella on valta antaa, mies saa. Ja kun mies ei saa, tulee se turhautuminen. Ja se aggressio. Ja se ammuskelu. Viimeisin tällainen ilahduttava näkökulma oli Markus Määttäsen kolumni (AL 26.7.20011), jossa hän selitti, miten ”tytön puute sairastuttaa miehenalun” – jälleen kerran naisen pihtaaminen on johdattanut miehen epätoivoiseen tekoon.

Breivikin manifestista ei onneksi ole kirjoitettu mediassa kamalasti (mikä on mun mielestä oikein, sillä sen jaarituksen lukeminen on vain eräänlainen palkinto sille sialle). Mutta Repo mainitsi, että B:n manifestissa on yli 100 sivua anti-feminististä tekstiä. Etenkään tästä ei ole puhutta ehkäpä sanaakaan. B kertoo, että naisvalta on feminisoinut miehen ja vienyt hänen suojeluvaistonsa – jota tarvitaan ”niitä toisia” vastaan. Patriarkaatin tuho on uhka Euroopalle, pian musulaatit raiskaa ja pahoinpitelee meidän naiset, ja sillä välin niiden naiset lisääntyy ja korvaa meidät!! Pahalta kuulostaa!

B:n visiona on patriarkaatin ja ydinperhemallin ”palauttaminen” (vaikka ydinperhemallia ei oikeastaan koskaan ole käytännössä ollut, se käväisi ideaalina n. 1950-luvulla, mutta ei silloinkaan koskaan toteutunut). B haluaa, että avioliittoja ei solmita rakkaudesta, vaan pitäisi tehdä 20 v. yhdessäolosopimus miehen ja naisen välillä, edesauttamaan lasten tuottamista ja kasvattamista. Cool. B diggailee varmaan myös Timo Hännikäistä, sillä B:n mielestä miehille pitäisi antaa valta päättää kumppaneistaan (jos muistatte naisten bordellivelvollisuus -”läpänderin”). B haluaa, että lakiin tulee aborttikielto ja ehkäisypillereiden käytön rajoitus. Näin ne muut ei pääsisi korvaamaan meitä.

Ehkäpä minua kiinnostaa eniten pohtia, että mitä sitten, jos kouluampujat ovat nimenomaan miehiä. Jos tämä ajatus nostetaan esiin, niin mihin pääsemme seuraavaksi? Millaiseen keskusteluun, millaisiin ehkäisytoimenpiteisiin? Miksi Breivik, Auvinen ja Saari olivat/ovat miehiä? Ja tähän mulla ei ole vastausta, mutta semmoseen habermasilaiseen stailiin, tämä piäisi nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, niin eiköhän sieltä nousisi esiin jotain ihan fiksuakin kamaa lopulta.

Onko ehotuksia?

Ja jos ei vielä käynyt ilmi, niin tämän kirjoituksen mahtava mimmi on tuo Jemima Repo, kannattaa mennä tyypin luennoille jos sellainen tarjous tulee vastaan.

Jos aihe kiinnostaa lisää, niin tässä luettavaa:

Kantola, Johanna, Ov Cristian Norocel, Jemima Repo (2011) ’Gender violence in the School Shootings in Finland’ European Journal of Women’s Studies 18 (2): 183-197.