Otetaan alusta

Ihan viime aikoina on tuntunut siltä, että elämäni on kaivannut pientä, pienenmoista muutosta. Olen päässyt varsin kesäkuisen heinäkuun alun muuton jälkeen asuttamaan uutta kotiani kodimmaksi, ja olen viettänyt upeaa kesää ystävien, kavereiden ja työkavereiden kanssa, mutta syystä vielä tuntemattomasta ajatus siitä, että kaikki on nyt asettunut uomiinsa on saanut mieleni levottomaksi. Tai ehkä minusta kesällä ei vain kuulu asettua uomiinsa, vaan silloin niiltä poiketaan; etsitään uusia, palataan vanhoille, loikitaan ristiin ja palataan taas. Kesällä ei asetuta vaan kesällä mennään, tuulen mukana, virran viemänä, hetkessä kiinni.

Ehkä siinä syy, miksi koin, että jotain uutta ja uskaliasta oli saatava aluilleen. Olkoonkin, että tämä bloginpoikanen on vain jatkoa edelliselle ja kirjoittaminen on jo vanha tuttu, mutta jotain jännittävää tässä uuden uutukaisessa sivussa ja sen täyteen naputtelemisessa on. Alku on aina uusi, ja niin tämäkin. Uusi on aina varpaita kipristävää, ja tähän vakiintuneeseen kesäarkeen on saatava jotain kutkuttavaa. Olkoon se minulle tämä bloginpoikanen.