Tag: Humanisti luonnontieteilijänä

Siinäpä se meni. Syksy. Ja tuli talvi. Eikä kukaan edes varoittanut, että pitäisi korjata talvikenkien vetoketjut ennen kuin lumet tulevat, ja nyt se on myöhäistä. Lumi tuli. Ja talvikin. Kovasti olen yrittänyt pysyä ajan mukana, mutta jossain vaiheessa käänsin hieman päätäni ja aloin keskittymään koulunkäyntiin, ja yhtäkkiä ajan kelkka olikin hurauttanut pari metriä edelle ja […]

Ohhoh. Tuntuu huuuullulta, että kolmas kouluviikko on yhden luennon päässä käydystä ja pian takana liihottelee kuukausi. Tässä hämmentävässä häsellyksessä ajan kulkuun jotenkin puutuu, ja yhtäkkiä havahtuu siihen, että luennot ja illanvietot on kuljettu sydämellä mutta silmät kiinni – muistaa kyllä käyneensä muttei aivan enää osaa erotella päiviä ja tapahtumia toisistaan, vaan ne ovat jo kuroutumassa […]

Pienimuotoisen blogikuoleman jälkeen olen täällä taas! Työkeikkaviikonlopun ja parin sisällöttömän leffalöllöilypäivän jälkeen tunnen ehkä olevani suht takaisin elävien kirjoissa ja aurinkokin on ulkona alkanut paistaa pilvisen kauden jälkeen. Takakesäkö siellä on tullut? Ulkomaailma yrittää selvästi viestiä, että nosta se takapuoli siitä sohvaan kaivautuneesta kuopasta ja sosialisoidu. Ja niin ajattelinkin, tosin asiaa vaikeuttaa se, että muut […]