Sound Tracker

”Näinä muovisina aikoina tarvitaan jotain ja joitakuita, jotka arvostavat historiaa ja traditioita ja tuovat esiin pienen ihmisen kokemuksia ja heitä kohdanneita vääryyksiä.”

Niin, katselin Sam Yaffan Sound Trackeria, jossa tämä musiikin nomadi kiertelee Andalusiaa tutustumassa flamencoon. Nyt vasta heräsin tähänkin juttuun, vaikka olen mainoksia sarjasta nähnytkin.

Musiikki menee suoraan sydämeen ja vaikuttaa siellä, niin kuin eräs flamencomuusikko selitti sen, miksi turistit lähtevät itkien esityksen jälkeen pois, vaikkeivät välttämättä edes ymmärtäneet, mistä laulettiin. Jos jokin tulee suoraan sydämestä, aidosti, tunteella, ilman teennäisyyttä ja laskelmointia, se voi mennä suoraan toiseen sydämeen ja kohdata jotain tuttua, ymmärrettävää ja koskettaa aidosti vastaanottajaa. Ei tarvitse olla yhteistä kieltä, vaan riittää se, että toinen haluaa antaa itsestään jotakin ja toinen ottaa sen vastaan, avata itsensä kuulemalleen musiikille.

Aitous ei tarvitse räkää, verta, kyyneliä tai puutetta, mutta monesti se niistä kumpuaa. Vääryyksistä, julmuuksista, särkyneestä sydämestä, jätetyksi tulemisesta.

Täältä löytyy.