Ikkunat yöhön

Laura Lähteenmäen Ikkunat yöhön -teoksessa on sujuva, mukaansa tempaava teksti. Kiinnostavat henkilöhahmot, osa ehkä hieman kliseisiä, mutta ajalleen osuvan tyypillisiä.

(Esimerkkejä. Hanna on keski-ikäinen työssäkäyvä yhden lapsen äiti, hänellä on tiukaksi vedetyt aikataulut, aviomies on Hannasta etääntynyt ja harvoin kotona viihtyvä, Hannalla on poika, jolle hän kokee antaneensa kaiken, mutta joka on isoksi kasvettuaan työntänyt äitinsä kauemmas ja poika onkin äidilleen joissain tilanteissa jopa pettymys. Riikka on Hannan vanhempi sisko, runoilija, jonka runot pusertuvat vihasta ja pettymyksestä kaikkeen, häntä vaivaa jatkuva ulkopuolisuudentunne, tunne siitä että kaikki muut ovat jossain muualla ja kukaan ei halua häntä sinne.)

Tarina rönsyilee, mutta ytimessä on kuitenkin yhden perheen tragedia jonka juuret ovat äidin irtautumisessa kotikaupungistaan keskelle ei mitään, lasten syntymisessä tihein välein ja synnytyksen jälkeisessä masennuksessa joka lopulta johtaa kolmesta lapsesta nuorimman kuolemaan.

Mutta kuka oli Jukka ja oliko hän niin suurissa rahaongelmissa että olisi oikeasti tehnyt mitä teki? Oliko Teresa todella niin suuri uhka Astalle? Eikö hän huomannut että Teresa oli etääntynyt aika kaus Roopesta?  Oliko Elsi todella niin kylmä tyyppi ja kokiko hän olevansa Astalle niin suuressa velassa että palkkasi Jukan tekemään mitä tämä teki? Mikä Arjasta teki Elsin silmissä niin ärsyttävän että hän sanoi sellaista, joka sai Arjan pakenemaan tutkijankammioonsa? Olisiko tarina toiminut ilman Teresan ja Jukan kuviota? Olisiko tarina toiminut paremmin, jos Teresa olisi jäänyt sekoittamaan pakkaa? Mikä Teresan tarkoitus oli ylipäätään tarinassa, oliko hän se, joka eräällä tavalla käynnisti kaiken?

Kaikki on sinänsä kunnossa ja kohdallaan mutta jokin puuttuu. On jopa sellainen olo, että kaikki on nyt niin viimeiseen asti hiottua, että jokin roso tai oma ääni, joka antaisi teokselle enemmän voimaa ja vahvuutta, on viilattu pois. Ja niin kuin aiemmasta kappaleesta huomaa, kirjan jälkeen jäi myös paljon tarinaan ja rakenteeseen liittyviä kysymyksiä.

No, silti tämä oli minusta kiinnostava debyytti aikuisten romaanikirjallisuuden puolelle kirjailijalta, joka on aiemmin kirjoittanut nuortenkirjoja ja toiminut kustannuspäällikkönä.