Itkettää ja naurattaa eli vastaeronneena baarissa
Olisinpa törmännyt jonkinlaiseen vertaistukeen tai ohjeläpyskään, jossa tällaisia vastaeronneita, elämäänsä uudelleen kasailevia päälle kolmekymppisiä olisi neuvottu toimimaan ensimmäistä kertaa sinkkuna baarissa ollessaan.
Olisin voinut lukea jostain, että on ihan okei käydä hengittämässä vessassa. On ihan okei olla antamatta numeroa tuntemattomalle tyypille. On ihan okei nauttia vieraan ihmisen läheisyydestä, mutta sanoa jossain vaiheessa, että nyt menen takaisin omien ystävieni luokse. On ihan normaalia olla lukossa ja tuntea voimakkaita, keskenään ristiriitaisia tunteita.
On outoa olla samaan aikaan varma ja epävarma. Että samanaikaisesti haluan olla ihmisten ilmoilla, haluan että minut huomataan mutta en halua että kukaan tulee sanomaan mitään. On mukava olla laittautunut, nauraa ja pujotella tungoksen läpi. On vapauttavaa olla vapaa, mutta samalla se pelottaa. Voin tehdä mitä tahansa, mutta en uskalla tehdä mitään. En tiedä olenko valmis, mihin olen valmis ja haluanko olla valmis. Ennen kaikkea en tiedä, mihin minun pitäisi edes olla valmis.
Enkä puhu miehistä vaan ihan kaikesta. Elämässä arki alkaa olla muotoutunut rajusti muuttuneen perhekuvion jälkeen. Se toimii ja olen siihen verraten tyytyväinen. Lapsi ja hänen hyvinvointinsa on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen. Lapsen kaksi aikuista vanhempaa pystyvät sopimaan arjen järjestelyistä ja suhteen pitäminen toimivana on tärkeysjärjestyksessä toisena. Sitten tulee kaikki muu.
Henkinen puoli on edelleen palasina. En ole sinänsä rikki tai surullinen. Olen toki pettynyt ja tunnen välillä epäonnistuneeni pahasti, mutta huomaan voivani paremmin kuin aikoihin. En vain oikein tiedä, kuka minä olen, mitä haluan elämältä tai mistä unelmoin. Palaset ovat sekaisin enkä ole kaikkia edes kääntänyt ympäri nähdäkseni mitä niissä on. Saati että olisin alkanut järjestellä niitä jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi.
Vastaeronneena baarissa. On ihan okei olla yhtenä hetkenä ahdistunut ja toisena riehakas. On ihan okei tuntea itsensä vapaaksi ja yksinäiseksi samaan aikaan.
Ainoa asia mitä minä uskallan neuvoa, on että tee vain sellaista mikä tuntuu hyvältä. Ei ole kiire, ei ole pakko. Ja se pätee, olipa sitten eronnut tai parisuhteessa. Vain sellaista mikä tuntuu hyvältä.