Kolme tärkeää ohjetta

Älä koske toiseen ilman lupaa.

Älä levitä huhupuheita.

Kohtele toisia ystävällisesti ja kauniisti.

Näitä olen opettanut viime aikoina nelosluokkalaisille, mutta ne pätevät myös kaikenikäisiin ja erityisesti myös aikuisiin. Ihmissuhteissa näillä pääsee pitkälle ja moni muu asia on näiden kolmen hienosäätöä.

Nelosluokkalaiset ovat tänään kohdanneet epäoikeudenmukaiselta tuntuvaa kohtelua ja sitä ettei toinen usko omaa sanaa ja tarinaa. Ne itkettävät yhtä lailla kymmenvuotiasta ja kolmekymmentäkahdeksanvuotiasta. Lapsi itkee vaikka siellä luokassa kaikkien nähden, antaa kyynelten valua kasvoille, on välittämättä siitä että posket ja silmät ovat punaiset, puhuu vaikka ääni tärisee ja joka toinen sana jää nikotuksen alle. Aikuinen menee piiloon, itkee ääneen ja raivoaa, kerää sitten itsensä, valelee kasvoja kylmällä vedellä ja toivoo, ettei kukaan huomaisi.

Sama tunne. Voimattomuus.

Nelosluokkalaiset vasta opettelevat empatiaa. Sitä, että pystyy asettumaan toisen asemaan, sitä että kuvittelee mitä toinen kokee sieltä hänen näkökulmastaan. Kymmenvuotias sanoo herkästi, ettei tarkoittanut eikä tehnyt, mutta ei ihan täysin pysty ymmärtämään ilman aikuista, että toinen saattaa kokea käytöksen jyräämiseksi, ohitteluksi tai yliolkaisuudeksi. Alakoulussa opettaja ei vain opeta – tai uuden opetussuunnitelman mukaisesti ohjaa oppimaan – vaan lohduttaa, toimii erotuomarina, vetää rajat, antaa ohjeet, näyttää esimerkkiä, huomioi kaikkien näkemykset, ohjaa näkemään asioita muustakin kuin omasta näkökulmasta, keksii välituntitehtäviä, rohkaisee jaksamaan, kieltää, neuvoo ja toistaa samoja asioita niin kauan, että oppilas oppii ja hyväksyy ne tai siirtyy seuraavalle asteelle.

Tunteet muuttuvat nopeasti. Ensin riidellään ja sitten huolestutaan siitä, miksi toinen itkee. Ensin ollaan vaihtamassa koulua ja lyömässä hanskoja tiskiin kaiken takia ja sitten ihmetellään, mikä toisille tuli.

Mitä me olemme ilman toisia ihmisiä? Koulu ei ole pelkästään paikka, missä opettajat opettavat ja lapset oppivat, vaan yhteinen tila, jossa kaikki siinä elävät ihmiset oppivat toisiltaan siitä, miten ihmisten kanssa ollaan yhdessä. Kymmenvuotiaiden kiivaus yllättää, mutta kun ne ovat lojaaleja toisilleen, ne todella ovat sitä.