Uutuuskirjatorni

Tämä on kirjastossa se hylly, jonka lähes poikkeuksetta käyn katsomassa ensimmäiseksi. Hyvinkäällä on käytössä neljän päivän pikalaina, mutta uutuuksia saa käsiinsä suhteellisen nopeasti ilman kirkuvan punaista tarraa tai varausjonossa odottelua. Tämän tornin ansiosta omalla luettujen listallakin on pääsääntöisesti 2010-luvulla ilmestyneitä kirjoja. 

Muutenkin kirjasto on yksi lempipaikoistani, on kaupunki sitten mikä hyvänsä. Koska en enää asu yliopistokaupungissa, käytän kaupunginkirjastoa paljon myös opiskeluun: luen tenttiin, etsin tutkimuskirjallisuutta, tarkastan lähdeviitteitä. Tai sitten haahuilen.

Kirjastot tuntuvat muutenkin olevan nykyisin melkeinpä ainoita kodin ulkopuolisia julkisia olohuoneita, jonne voi mennä tapaamaan kavereita, lukemaan lehtiä, surffailemaan netissä, kuuntelemaan kirjailijavieraita, katselemaan taidenäyttelyitä, etsimään tietoa Wikipedian rinnalle, kuluttamaan aikaa. Monesta kirjastosta saa vuokrata erilaisia liikuntavälineitä eikä kirjastossa tarvitse ostaa mitään. Sieltä ei kukaan tule ajamaan pois, paitsi jos käyttäytyy todella häiritsevästi tai kun ovet menevät illalla lukkoon.

Sitä paitsi jotkut kirjastonhoitajista ovat oikeita käveleviä tietosanakirjoja. Mutta kilttejä ja harmaita hiirulaisia he eivät välttämättä ole. Naarmu cd-levyssä, maksamattomat sakkomaksut, repeytyneet kirjansivut tai kahvitahrat voivat aiheuttaa joskus suunnatonta paheksuntaa ja sen ennakointina epätoivoisia korjaus- tai puhdistusyrityksiä kotona.