Harmitonta läppää vai?

Missä menee raja harmittoman läpän ja stereotypioihin perustuvien ennakkoluulojen ilmaisun välillä? Jos kuubalainen tanssinopettaja on myöhässä ja joku heittää että jaahas, tää on taas tätä latinojen ei se ole niin tarkkaa -ajankäyttöä, ollaanko harmittoman vai harmillisen puolella? Entä jos vieressä tanssiva suomalaisnainen tokaisee, että opettajahan voi vuodenlopettajaislahjapaketissa ollutta virpomisvitsaa käyttää vaikka vaimonsa piiskaamiseen, koska sitä vartenhan ne vaimot on niille olemassa, ylitetään minun mielestäni jo tietty raja. Monessakin kohtaa ja useampi raja.

Ei tarvitse hymistellä ja aina vain ymmärtää. Jos tunti alkaa tasalta, sen voi odottaa alkavan tasalta. Mutta kulttuurisia ominaisuuksia ei voi aina käyttää selittämässä sellaista, joka voi myös olla yksilöllinen ominaisuus, hyvässä tai pahassa. Tai päinvastoin. Se, että Suomessa hyvin moni nainen joutuu miehensä pahoinpitelemäksi, ei tarkoita sitä, että kaikki suomalaismiehet hakkaavat vaimojaan. Se, että Suomessa alkoholinkulutus on suhteellisen korkealla, ei tarkoita, että jokainen vetää kännit harvase viikko. Se, että joku lyö vaimoaan, on yksilöön liittyvä ominaisuus, ongelma, käyttäytymismalli. Se, että vaimon tai tyttöystävän lyöminen on jollakin tavalla sallittua tai ymmärrettyä tai siihen ei voimakkaasti puututa yhteisön tai yhteiskunnan tasolla, on kulttuuriin ja sen tapoihin liittyvä ilmiö.

Mutta missä menee harmittoman stereotypioinnin ja vastenmielisen rasismin välillä? Onko kulttuuristen stereotypioiden luomista ja uusintamista se, että niputetaan latinokulttuurissa elävät mañana-ihmisiksi, joiden elämäntyyliin ja -tapoihin nipottava täsmällisyys ei vain kuulu? Entä se, että latinomiehet niputetaan vaimojaan piekseviksi tyranneiksi? 

Tällaisia muka hauskoja lausahduksia töksäyttelevät ihmiset osoittavat lähinnä omaa typeryyttään. Minä jotenkin mykistyn tällaisen kapeakatseisuuden edessä. En voi ymmärtää, miten joku voi päästää suustaan ulos jotain niin idioottimaista. Mitä sellaisen typeryyden edessä voi sanoa? Onko pahempi juttu se, että leimautuu itse tiukkapipoiseksi nipottajaksi, joka ei ymmärrä viattomiksi ja hauskoiksi tarkoitettuja heittoja, vai se, että kieltäytyy kuuntelemasta enemmän tai vähemmän rasistista läppää?