Pois kotoa pölyjä pyyhkimästä!

Joskus on vain parasta tunkea iso ja painava kannettava sekä muutama kirja reppuun ja marssia läheisen ammattikorkeakoulun kirjastoon työskentelemään. Kotona on liian paljon houkutuksia, yhtäkkiä pölyjen pyyhkiminen, vaatteiden kausilajittelu tai tavaroiden uudelleen järjestely ajavat mielenkiinnossa opiskeluhommien ohi. 

Minulle tämä pieni kirjasto ja sen lehtienlukuparvi on lähellä ihannetyöskentelypaikkaa. En halua sulkeutua hiljaisen työskentelyn kopperoihin, joissa jopa kynän raaputus paperia vasten tuntuu häiritsevältä tai lähellä istuvan kanssaopiskelijan jalan heilutus vie ärsyttävyydessään kaiken kyvyn keskittyä. En silti kaipaa mitään hälinää, mutta pieni elämä ympärillä tuntuu mukavalta.

Ja se että näkee ulos! Ulkona kulkevat ihmiset elävät jotakin ihan muuta elämää kuin jatkuvaa puurtamista tekstien kanssa – eli minäkin voin!

Eilen sain kieltämättä aika paljon aikaiseksi istumalla nelisen tuntia muualla kuin kotona ja keskittymällä vain graduun. Pari tällaista päivää ja se alkaa olla sitten siinä.