Isyysloma

Hurraa, isyysloma! Viimeisen reilun viikon aikana on tapahtunut todella paljon. Pieni poikamme syntyi. Pääsimme sairaalasta kotiin. Isosisko on totutellut elämään pikkuveljen kanssa, välillä loistavalla menestyksellä, mutta toki omat kipupisteensä asiassa on tietysti ollut. Episiotomiahaava tulehtui ja ajoi minut vuoteen pohjalle. Antibioottikuuri ja kipulääkkeet ovat olleet hyvä ystäväni viime päivien ajan. Nyt elämä alkaa näyttää omalta osaltani valoisemmalta ja kunto alkaa olla jo pikkuhiljaa mainio.

Miten olen selvinnyt kaikesta tästä? Isyyslomalla. En olisi mitenkään onnistunut selviytymään tästä ensimmäisestä reilusta viikosta ilman puolisoani. Hän on nostanut lapsen rinnalleni kun en ole päässyt itse sängystä ylös. Hän on viettänyt laatuaikaa tyttärensä kanssa ja koonnut tämän kanssa yhä uudelleen palapelejä ja lukenut Prinsessa -lehtiä. Hän on käytännössä huolehtinut kaikesta. Tekikö hän sen hymyssä suin? No ei nyt sentään.

Isyysloma ei ole tähän saakka sujunut suunnitellulla tavalla, mutta on varmasti ollut minun ja lasten kannalta juuri nyt tarpeen. Toki olisi ollut mahtavaa selvitä ilman tällaisia ylimääräisiä vaivoja, mutta minkäs teet. Pääasia että nyt ollaan jo voiton puolella. Ehkäpä voimme jo ensi viikolla tehdä asioita koko perheen voimin 🙂

Perheemme pienet ihmiset ovat kyllä loistavia tyyppejä. Isosisko haluaisi välillä pikkuveljeä syliin, mutta kun vauva lähestyy syliä kuuluu ”apuja, en tiiä!” ja pikkuneiti lähtee livohkaan. Pikkuveljen syliin ottaminen tuntuu olevan vielä tässä vaiheessa hieman liian pelottava asia. Mutta silityksiä ja suukkoja vauva saa siskoltaan sitäkin enemmän. Elämä on juuri nyt aika <3