Ärtymystä

Kävimme tällä viikolla ensimmäisellä neuvolalääkärikäynnillä. Edellisessä odotuksessa tämä käynti jäi osaltamme käymättä, joten minulla ei siis ollut aavistustakaan siitä mitä odottaa.

Perus rutiinitarkastushan siinä oli vain kyseessä, mutta jokin jäi kalvamaan mieltäni silti. Se tapa miten ajatuksiani ja tunteitani vähäteltiin. Lääkäri on paljon opiskellut ja tietää varmasti alastaan paljon, mutta oman kehoni asiantuntija taidan olla kuitenkin minä. Ja siksi toisekseen ajatukseni ja tunteeni eivät ole lääketiedettä, joten niistä kysyttäessä olisi hyvä omata sosiaalisia taitoja. Käynnistä päällimmäisenä jäi mieleen ärsytys.

Edellinen synnytys ei mennyt niin kuin Strömsössä, joten on varmaankin aivan luonnollista olla huolissaan siitä miten tällä kerralla käy. En minä pelkää tulevaa, mutta en haluaisi tällä kertaa käydä yhdellä rannekkeella kaikissa laitteissa.

Eiköhän näiden keskustelujen aika olisi vasta myöhemmin. Juuri nyt haluaisi keskittyä vain siihen että pieni ihminen sisälläni kasvaa ja voi hyvin. En aio lokakuuhun saakka murehtia uuden tulokkaan ulostuloa.