Lämpöhalvaus?

Vihdoinkin ne ovat täällä, nimittäin helteet! Olen odottanut niitä innolla koko kolean kesäkuun. Olen aina rakastanut lämpöä eikä raskaus ole muuttanut tilannetta miksikään. Tosin suurin osa ihmisistä kuvittelee että kärsin ja suorastaan kidun ison vatsani kanssa kun lämpömittari näyttää enemmän kuin +10c.

Viime viikkojen aikana olen vastannut lukemattomia kertoja kysymykseen ”kuinkas sinä olet jaksellut nyt kun on näin lämmintä?”. Kiitos hyvin, pidän lämpimistä säistä, olen vastannut näille puolitutuille. Ymmärrän että lämpö aiheuttaa monille ihmisille tukaluutta jo ilman raskauttakin, mutta olisiko hyvä pitää mielessä että me kaikki olemme erilaisia?

Itse pakenin syksyn 2012 koleutta silloisen ison vatsani kanssa Rodokselle. Siellä nautin auringosta bikineissä rannalla, sekä kiipesin kukkulan laelle katsomaan erään ateneumin raunioita. Moni piti minua silloin aivan hulluna, mutta kylmän kesän jälkeen halusin nauttia lämmöstä ja ottaa pienen hengähdystauon arkeen ennen esikoisen syntymää ja äitiyslomalle jäämistä. Matka oli lokakuun alussa ja esikoisen laskettu aika oli muutamaa päivää ennen joulua.

Toivon että kylmästä aloituksesta huolimatta saan nauttia tänä kesänä vielä monista hellepäivistä. Suunnitelmissa on paeta kaupungin hälinää mökille ja harrastaa hieman kotimaan matkailua. Ehkäpä käymme tutustumassa myös Jyväskylän asuntomessuihin, sillä talon rakentaminen voisi olla mahtava projekti!

Ja kaikille niille jotka luulevat minun kärsivän korkeista lämpötiloista, toivon että olisitte nähneet minut muutamia päiviä sitten. Aurinko ei paistanut ja paksu pilviverho kasautui taivaalle. Lämpötila oli noin +20, mutta pieni ja kylmä tuulenvire viilensi lämpötilaa entisestään. Olin pukeutunut farkkuihin, toppiin, neuleeseen ja huppariin ja minulla oli silti kylmä. Mieheni nauroi minulle.