”Äiti missä minun karttani ja rannekkeeni ovat?” kysyy esikoiseni, joka haluaa aina vain palata uudelleen muumilaaksoon. Hän pujottaa Muumimaan rannekkeen käteensä ja katselee kartasta missä paikoissa kävimmekään ja mitä näimme. ”Ei nähty Pikku Myytä. Minneköhän se oli mennyt?”

Kun kesä taittui elokuun puolelle ja muut aloittelivat arkea, meidän perheemme aloitti lomailun. Monen mielestä vähän nurinkurista, mutta säät olivat puolellamme. Aurinko paistoi ja heinäkuun sateet olivat enää vain muisto. Onneksi! Kyllä sitä vettä satoikin koko kesän 😀

Emme halunneet viettää koko lomaa matkaillen paikasta toiseen, sillä ainakin meidän pienten kanssa se on jotenkin todella raskasta. Automatkat sujuvat kyllä hienosti, mutta nukkuminen ei meinaa sujua sitten millään. Puolilleöin kiljuva kaksi vuotias yhdistettynä matkasängystä pois yrittävään, ja viimeisillä voimillaankin vielä matkasängyn reunoja raapivaan yhdekän kuukauden ikäiseen vauhtihirmuun ei ole ehkä se rentouttavin ajatus 😀

Uhmasimme joka tapauksessa kohtaloamme ja päätimme tehdä pienen retken. Niinpä varasimme hotellin Turusta kahdeksi yöksi. Olimme lauantai-iltana perillä ja sunnuntaiaamuna suuntasimme kohti Naantalia ja Muumimaata. En itse mitenkään erityisesti rakasta tällaisia ”lapsiperherysiä”, joten hieman kauhunsekaisin tuntein astelin kohti tuota Muumimaata. Kaikeksi yllätyksekseni se oli mielestäni aivan erinomainen paikka! Huilipuiston riippukeinussa makoillessa rentoutui kyllä tämänkin mamman mieli 🙂

Maanantaiaamuna lähdimme sitten kohti Helsinkiä, sillä halusin käydä Korkeasaaressa. Lapsuudessani olen käynyt siellä kerran tai kaksi, ja mielestäni nyt oli oikein hyvä aika tehdä uusi visiitti. Päivä kului vikkelästi eläimiä ihmetellen. Vielä viimeisenä ennen kotimatkaa kävimme Vantaan Ikeassa nappaamassa muutamat verhokiskot mukaamme. Visiitti oli nopea ja suunniteltu kuten aina. Ensimmäisenä suuntasimme ravintolaan syömään. Ruuan jälkeen suoraan oikealle osastolle ja kassan kautta ulos. Hieman alle tunti ja Ikean visiitti oli tehty 😉

Yöt olivat juuri niin surkeita kuin etukäteen ajattelinkin. Uni ei meinannut millään tulla lapsosten silmiin ja etenkin pikkuinen oli todella huono nukahtamaan. Muuten reissu sujui erinomaisesti, jopa paremmin kuin ajattelin. Myönnän, nautin itsekin Muumimaasta, vaikka kuvittelinkin sen olevan itselleni silkkaa piinaa 😀