Hienostelua

Eilen hienosteltiin.Olimme  mieheni kanssa kutsuvieraina tilaisuudessa joka aloitettiin katsomalla  musikaali Edith Piafista ja sen jälkeen oli  tarjolla viiniä ,ruokaa ja ohjelmaa.Minä oikeastaan siipeilin koska kutsuvierashan oli mieheni mutta siipeilin ihan mielelläni.Minusta on mukava välillä tälläytyä ja laittaa päälle himpun verran parempaa seppälää.Mekko joka minulla oli päällä on muuten ostettu ystäväni 50-kymppisiin.Niistä juhlista on nyt noin 14 vuotta.Kauhean monesti en ole silti  sitä  mekkoa käyttänyt sillä oli pitkä ajanjakso jolloin mekko oli minulle vaatekaapissa sellaisena tavoitekolttuna. Tarkoittaa siis sitä, että laajenin jossakin vaiheessa niin,että ei ollut toivoakaan mekon kiinni saamisesta.Viime  vuonna ennen Axel illan esiintymistä rakennutin siihen lisäsiivet ja nyt se istuu kuin hanska.Kiinni saan sen niin,että pidätän hengitystä ja nostan käteni ilmaan.Mieheni kiskoo vetoketjun kiinni.Ja homma toimii.Olin aika otettu Edith Piafista kertovasta näytelmästä.Tietoinen olin ollut siitä ,että hän  ei ollut elänyt helppoa elämää mutta näytelmä avasi sen kuinka  traaginen ja raastava hänen elämänsä olikaan ollut.Kokkari tilaisuuden tarjoilut olivat maukkaita ja viinit olisivat varmasti olleet hyviä.Minä olin kuitenkin kuskin roolissa joten tällä erää ne jäivät maistelematta.Kiva ilta kaiken kaikkiaan.Tälle päivälle en ollut kauheasti suunnitellut hommia mutta jotain olin kuitenkin ajatellut tekeväni.Syytän sadetta siitä,että takapuoleni on jämähtänyt  kiinni sohvaan.Niin ja Väinöä syytän myös vähän.Kermaperse koirani on nimittäin päättänyt että sateella ei ulkoilla.Voisi täällä sisälläkin  ehkä jotakin puuhastella.Mutta toisaalta voi ihan hyvin olla puuhastelemattakin.Valitsen jälkimmäisen vaihtoehdon.