Sokeririippuvuus

Yksi mahdottoman iso juhlapöydän konvehti rasia.Yksi normi Fazerin sininen suklaa levy.Kaksi pakettia vihreitä kuulia.Yksi Paradis suklaa konvehti rasia.Yksi after eight aski ( melkein kokonaan syöty ).Kaksi normi kokoista juhlapöydän konvehti rasiaa.Yksi aloitettu Budapest suklaa rasia. Voi herranjumala sentään.Sanonta,että ei sillä ole niin väliä,että mitä joulun ja uuden vuoden välissä syö mutta sillä taas on mitä uudenvuoden ja joulun välissä sisuksiinsa ahtaa on varmasti monelle tuttu.Siihen minäkin olen viimepäivinä tuudittautunut.Jotenkin tuntuu nyt kuitenkin siltä,että meidän perheessä ei ole hommassa ollut minkäänlaista rotia.Ja nyt aion ihan rehellisesti tunnustaa,että aika suuren osan noista mainitsemistani boxeista olen juuri minä tyhjentänyt.Tietenkin.Minulla on ollut  jonkinasteista onglemaa vatsan kanssa pari viikkoa.Sitä polttelee tasaisesti koko päivän ja erityisesti syömisen jälkeen.Polttelukaan ei ole estänyt minua tyhjentämästä suklaarasioita tai lappamasta vihreita kuulia kurkkuuni.Minä olen siis oikeasti sokeri riippuvainen .Niin kauan kun talossa on tarjolla suklaata ,karkkia,kakkua tai muuta makeaa niin kauan minä niitä syön.Ei pienintäkään mahdollisuutta,että suoraselkäisenä päättäisin pitää välipäivän tai jotakin sellaista.Siksi aionkin tehdä uudenvuoden lupauksen johon sisältyy karkki -ja makean lakko.Sen saa rikkoa ainoastaan ulkomaan matkoilla ja syntymäpäivä –tai muilla juhlilla joihin saattaa tulla kutsuja.Ilman tätä lupausta minun uudenvuoden ja joulun välinen syöminen vuonna 2018 leviää käsistä.Minua saa siis 1.1.2018 jälkeen räppäistä sormille jos olen upottamassa käsiäni irokarkkipussiin tai nappaamassa suklaalevystä palasen.En pane pahakseni vaan olen kiitollinen avusta.