Fitness

Olemme saaneet viikonloppuna kurkistaa maailmaan joka on meille melkoisen tuntematon.Kukaan meistä, keskimmäsitä tytärtäni lukuunottamatta ei tiedä Fitness urheilusta juuri mitään.Ei edes urheiluhullu mieheni eikä poikani joka muuten paljon urheilusta tietääkin.Olemme toki Fannyn Bodyfitness harrastuksen myötä oppineet sen,että ruokavalio koostuu pääosin kanasta ja riisistä tai riisitä ja kanasta,ja kurkusta.Niin ja joskus kaurapuurosta ja kanamunista.Ja voi siinä toki jotakin muutakin olla,mutta mielestäni nuo ruokalajit ovat olleet pääosissa hänen lautasmallissaan viimeiset puolitoista vuotta.Myös pääsiäisenä,Juhannuksena,Jouluna ja lukemattomina yhdessä vietettyinä syntymäpäiväjuhlina.Siis niinä päivinä kun me muut olemme lappaneet evästä mahaan niin että napa paukkuu.Tiesimme myös,että hän on treenannut salilla hullun lailla.Viimeiset viikot kolmea treeniä päivässä.Syömisten ja treenien välissä hän on nukkunut.Tai ollut koulussa.Jokatapauksessa viettänyt hurjan kurinalaista elämää.Meidän tiedossamme olis siis,että hänen valitsemansa laji vaatii kurinalaisuutta ja selkärankaa.Meille tuli uutena se,kuinka paljon oheisvalmisteluja täytyy ennen kilpailuja tehdä. Rekisteröityminen tapahtuu päivää ennen ja silloin kilpailjat mitataan ja bikinit tarkastetaan.Aikaisemmin viikolla Fannyllä oli ollut kynsihuolto ja kampaajalla käyminen.Kilpailupäivänä ohjelmassa oli meikin ja kampauksen  teko sekä suihkuruskettaminen.Ihan hieman voisin avautua tuosta  suihkuruskettamisesta.Tyttärelläni oli aika suihkurusketukseen erääN Helsinkiläisen hotellin hotellihuoneessa lauantai aamuna kello 07.00.Minä olin ajatellut toimia kuvaajana mutta se homma ei oikein onnistunut.Hotellihuone oli hyvin täynnä ilkosillaan olevia nuoria naisia ja ajattelin,että kameran kanssa hyöriminen ei ehkä olisi ollut kovin soveliasta.Asetuin siis nukkumaan käytävällä olevalle sohvalle enkä välittänyt vähääkään siitä,että muista huoneista aamiaisella lähtevät ihmiset luultavasti ajattelivat minulta loppuneen voimat ennen hotellihuonettani yön koitosten jälkeen.Tyttäreni oli ohjattu siinä täpötäydessä hotellihuoneessa ilkosillaan parvekkeelle seisomaan.Sinne oli tehty tilapäinen huone ja näköesteenä oli imeiseti ollut lakanoita .Lämmin siellä ei kuulemma ollut.Rusketuksensa hän sai ja se oli todella ammatitaidolla tehty ja tasainen.Lähdimme kuivattelemaan väriä kämpille samalla odottaen, että olisi aika lähteä  meikkiin ja kampaajalle.Tyttäreni oli saanut ohjeet pissata kertakäyttö kuppeihin jotta pissaa ei vahingossa roiskuisi suihkurusketetun värin päälle ja sotkisi väriä.Hän teki työtä käskettyä mutta ensikertalaisena epäonnistui hommassa katastrofaalisesti.Tässä vaiheessa opin ensimmäistä kertaa termin pissarajat.Tyttäreni oli onnistunut sotkemaan värin niin että hänellä oli järkyttävät pissarajat toisessa reidessä.Jokainen kämpillä oleva tajusi tilanteen vakavuuden ja soitimme takaisin suihkuvärjääjille .He ihanina ihmisinä lupasivat ottaa Fannyn paikattavaksi sen jälkeen kun hän olisi meikki ja kampaus sessiostaan valmis.Täydellisen meikin ja kampauksen tekemiseen meni kaksi ja puoli tuntia jonka jälkeen saimme minuutti aikataululla tyttäreni pissarjat paikattua juuri ennen kilpailun alkua.Itse kilpailutilanne meni meidän mielestämme upeasti.Fanny oli luonteva ja kaunis ja hyvässä kunnossa.Hän ei kuitenkaan kuuden parhaan joukkoon päässyt ja se oli hänelle itselleen ihan valtava pettymys.Ja koska meidän perheessämme eletään tunteet suurina elettiin ne nytkin.Fanny itki pettymystään ja varmasti myös turhautumistaan siihen ,ettei ollut päässyt tavoiteeseen jonka oli itselleen asettanut.Me muut taas itkimme sitä kun Fanny itki.Tänään kotiin ajellessani olen paljon miettinyt kahta viimeistä päivää.Miettinyt  sitä,kuinka hienoa on ,että urheiljalla pettymyksen hetkellä on väkeä josta hän saa tukea.Ja joka ehkä jollain tavalla pystyy näkemään tilanteen realistisemmin juuri sillä pettymyksen hetkellä kuin urheilija itse .Meidän iltamme eilen oli juuri tämän vuoksi äärimmäisen hieno.Olimme syömässä ravintola Cavernassa sillä  porukalla joka kuuluu Fannyn tärkeimpiin :Vanhemmat ,sisarukset, isoäiti ja ystävät jotka ovat jaksaneet kulkea Fannyn rinnalla koko hänen treenimatkansa vaikka hän omien sanojensa mukaan ei aina ole niin kovin aktiivinen ystävä ollutkaan.Sellaiset pyytteettömät ihmissuhteet ovat kullanarvoisia.Tunteiden turbulenssia ovat siis päivät pitäneet sisällään.Minun tunteistani suurin on ollut ylpeys.Toivottavasti Fannykin sen uskoo.