Leipää ja sirkushuveja

Ohjelmassamme tänään on ollut leipää ja sirkushuveja.Olemme siis syöneet eilisen juhlan rääppeitä, ja keskittyneet nimenomaan makesiin leivonnaisiin.Kävimme kuitenkin sulattelemassa leivonnaisten tuoman kalorimäärän,tai ainakin osan siitä jo aiemminkin mainitsemassani sirkusnäyttelyssä.Ja meillä oli ihan älyttömän lapsellisen mukavaa.Laitan sirkusreissusta kuvakavalkaadin katseltavaksenne ja olen aivan varma ,että ainakin osaa katsoessaan lapseni miettivät,että  ”oliko äiti ihan pakko?”.Kysyin mukana olleelta leikkimieliseltä serkultani lupaa kuvien julkaisuun  ja hän vastasi  jokseenkin näin : ” ei kait sitä enää tässä vaiheessa mitään menetettävää ole ? ”  .Ja se on justiinsa niin.Tässä vaiheessa elämää  ja  tässä iässä voi jo  ihan hyvin pelleillä ja retostella miten huvittaa vaikka sirkuksessa ,eikä tartte yhtään miettiä,että mitä joku muu  hommasta ajattelee.Ja jos joku ajattelee niin se on sitten voi voi.Nuorin sirkuseurueestamme oli niin haltioissaan hommasta ,että aivan asiallisesti ja tosissaan kysyi tirehtööriltä,että pääsisikö hän sirkukseen kesätöihin.Häntä ei vaivannut lainkaan,että työmatka olisi noin 500 kilometria ( tai jotain sinnepäin ) yhteensuuntaan,sillä hän rupesi heti miettimään majoitusvaihtoehtoja.Isälleen hän ilmoitti puhelimessa illalla,että hän oli esiintynyt  sirkuksessa aika mahtavasti ,ja häntä kovin säälitti isänsä joka oli jäänyt koko hommasta paitsi.Niin minuakin säälittää ne kaikki aikuiset ja lapset jotka eivät mene katsomaan,leikkimään ja kokemaan sirkusnäyttelyä Taalintehtaan mekaaniselle verstaalle.Kun päästää leikkimielen valloileen riittää paikassa tekemistä vaikka kuinka pitkäksi aikaa isommallekkin porukalle.