Valeunta

Ehkä sadannen kerran seisoin taas tänään kaupan kassalla ilman pankkikorttia.Ja ehkä sadannen kerran huomasin sen kortin puuttuvan vasta kun kaikki kolme muovikassillista tavaraa oli jo hurruuttanut linjaa pitkin kassan ohi pakattavaksi.Pankkikortti  oli Fannyn lompakossa koska hänellä oli se eilisellä Turun reissulla ollut käytössä.Mainittakoon ,että sitä käytettiin Ellenin vaatteiden ostoon.Minusta olisi joka tapauksessa ollut hurjan kiva jos se pankkikortti olisi vaikka illalla laitettu takaisin lompakkooni niin olisi tältäkin rumbalta vältytty.Nyt jouduin soittamaan Fannylle hänen työpaikalleen,ja sanomaan,että hän juoksujalkaa tulisi tuomaan pankkikorttini.Siinä minä sitten kassieni  kanssa pelastajaani odotin.Ero niihin yhdeksäänkymmeneen yhdeksään aikaisempaan kertaan oli kuitenkin siinä,että minua ei edes kauheasti hävettänyt.Homma alkaa olla niin tuttua juttua.Illalla olimme Pt.ni kanssa punttisalilla.Minä yritin välttyä reissulta leikkimällä nukkuvaa nojatuolissa juuri silloin kun oli tarkoitus lähteä.Olin ottanut Väinönkin suojakilvekseni ja ajattelin,että olisimme jotenkin niin hellyyttävän näköisiä nukkuessamme ,että julminkin pt heltyisi ja sanoisi kanssaihmisille,että antaa mamman nukkua.Olin aivan älyttömän väärässä.Pt.ni ei antanut piiruakaan periksi ja väitti ,että en muka oikeasti edes nukkunut.Täytynee keksiä vastaisuudelle parempia suunnitelmia.