Toimen päivä

Tänään voin sanoa olleeni toimelias.Kello 05.45 starttasimme autoni  vanhimman tyttäreni kanssa Suomen Turkuuseen koska autoni lääkäriaika oli siellä kello 07.00. Suunnitelmamme oli mennä asioimaan läheiseen kauppakeskukseen heti kun se aukeaa.Se heti oli kello kymmeneltä joten meillä jäi hyvin aikaa laittaa autokauppaan pystyyn toimistojemme sivupisteet.Ja ehdin minä siellä myös katsoa jakson sarjaa Orange is the new  Black.Kun meidän tuli aika siirtyä kauppakeskukseen satoi ulkona aikalailla.Ja autokaupassa ei ollut sateenvarjoja lainata,joten meidän täytyi ottaa käyttöömme naisellinen viehätysvoimamme.Räpsyttelimme ripsiämme pikkaisen ja huokailimme,että kyllä siellä nyt aika lailla sataa.Herra autokaupan kassa armahti meitä jättäen työpisteensä siksi aikaa,että sai ajettua meidät kauppakeskukseen.Ja ihan oven eteen vielä.Toisaalta siinä vaiheessa kun minä iltapäivällä katselin autolleni tehdyn remontin laskua ei se pieni kuskaaminen tuntunut yhtään kohtuuttomalta.Itse asiassa se oli varsin laiha lohtu siitä,että etelänmatka sujahti silmien edestä.No onpahan kuitenkin nyt auto joka ei kolise ja jossa jarrutkin toimivat.Kauppakeskuksessa vietimme noin kuusi tuntia.Se on aikamoinen saavutus kun ajattelee,että tyttäreni meinasi heittää hanskat tiskiin jo ensimmäisessä kaupassa.Mutta koska minä olen ihan super sparraaja näissä shopping hommissa tuli hän kotiin aikamoisen vaateröykkiön kanssa.Minä löysin itselleni kahdet jamekset.Toiset maksoivat 4 ja puoli euroa ja toiset yhdeksän.Ihanan halpaa.Ellu sai Turun tuliaisiksi teeppareita,Ottokin yhden .Niin ja Fanny sai tilaamansa irtoripset.Kauppakeskus reissumme jälkeen siirryimme Turusta Saloon hakemaan uunituoreita,juuri painosta tulleita Baltic Jazzien festivaalilehtiä joita kotimatkalla sijoittelimme jo muutamiin paikkoihin .Ennen lehtien noutamista ehdimme käydä täydentämässä juhannusjuoma varastomme.Siihen kuuluu hirvittävä määrä vichy vettä, jokunen litra Coca Colaa ja kolme siideri pulloa.Eiköhän me niillä pärjätä .Kaiken kaikkiaan ihan hyvä päivä mutta kyllä minusta tuntuu,että olen jällen leponi ansainnut.