Huono omatunto

Huomenna meillä on taas synttärit .Nyt on mieheni vuoro.Ja minä hyvänä vaimona muistin eilen,että lahja on ostamatta.Onneksi tyttäreni lähtivät Helsinkiin ja toinen heistä on tulossa vielä tänään illalla kotiinkin sieltä.Delegoin siis lahjan ostamisen heille.Pyysin ostamaan jotakin romanttista. Yhden palaveripuhelun jälkeen se romantiikka taipui  kuitenkin uusiksi kalsareiksi ja fazerin siniseksi suklaalevyksi.Mieheni arvostaa niitä varmasti ihan hirveästi.Välillä minun käy häntä melkein sääliksi.Minä olen nimittäin näissä hänen syntymäpäivä jutuissaan kohtalaisen surkea.Pohjanoteerauksenihan on jo se aikaisemmassa blogipostauksessani mainitsemani teatteri-hotelli matka jonka hänelle syntymäpäivälahjaksi ostin.Ajatuksenahan se oli oikein hieno,mutta toteutus meni ihan reisille kun unohdin koko reissun ja meille jäi maksettavaksi vain lasku.Mieheni muistuttaa minua  aika ajoin siitä syntymäpäivästään jolloin sai lahjaksi laskun.Yleensä meillä juhlistetaan syntymäpäivää sillä,että aamulla saa kakkukahvit sänkyyn.Koska minä en osaa kakkupohjaa tehdä eikä mieheni ole sitä itselleen tehnyt delegoin minä myös kakkuhommat:tyttäreni tuo Lohjan Abc huoltoasemalta jotkut baakelsit.Olenko minä ihan oikeasti ihan hirveä vaimo? No ainakin aion odottaa tytärtäni kotiin,että saan pakattua ne uudet seksikkäät kalsarit ja fazerin sinisen pakettiin.Olenpahan sitten ainakin jotakin tehnyt.Jos meillä siis löytyy lahjapaperia.

suhteet oma-elama ystavat-ja-perhe