Juhlimista ja Catwalkkia

Olen ihan uupunut.väsynyt.loppu.Ja kauhean otettu ja onneliinen siitä miten minua on viimepäivinä muistettu .Koen olevani ihan hirveän rakastettu ihan kauhean monelta taholta ja se tuntuu lujaa ja syvällä.Olen saanut lahjuksia ja ihmiset jotka minut tuntevat tietävät toki,että minä lahjoista tykkään.Minua on eniten sykähdyttänyt se,että lahjojen antajat ovat oikeasti ajatellleet lahjan saajaa. He ovat tienneet,että minä  olen aivan  täpinöissäni Qstock rockfestivaali lipuista ja teatteriesityksen sisältämästä Helsinkipäivästä.Puhumattakaan siitä,kuinka riemuitsen saamistani Suppailutunneista ja Supyoga tunneista ( vaikka se sup yoga mua vähän hirvittääkin ). Pyyheliina jonka sain oli sanomaltaan juuri minua varten valittu ja minulla on nyt kotona kaksi uuttaa taulua joiden motiivit ovat minulle niin kovin rakkaat : oma perhe ja kylä joka on kaikista kylistä paras ja kaunein..Myös kortit joita olen saanut ovat  ajatuksella valittuja tai sydäntä käyttäen itse tehtyjä ( siskon ja äidin piruilleessan valitsemaa kultaisella 50 numeroilla koristeltua  korttia ei lasketa ) .Lahjojen lisäksi minä olen saanut elämyksiä ja minua onkin kaksi viimeistä päivää kuljetettu vaihteleviin paikkoihin vaihtelevilla kokoonpanoilla.Eilisen päivän aloitin muotinäytöksessä olemisella  , myös mieheni ja hyvä ystäväni osallistuivat näytökseen.Ja minä olin ensimmäistä kertaa elämässäni uimapukumallina.Ajatus on aika hurja,mutta uimapuku oli hyvin anteeksi antava. Kangasta siinä oli paljon eli se oli aika kaukana mistään stringibiksuista.Onneksi.Muotinäytöksen jälkeen minut kaapattiin.Ystäväni  ja perheeni olivat järjestäneet minulle aivan  ihana päivän ja illan.Siihen kuului ravintolaa,terdeilyä,veneretki Örön sotilassaareen ja siellä pidetty tietovisailu joka oli rakennettu Ulla teemalla sovellukseen jota käytettiin kännyköillä ja tableteilla.Joukkue jossa kaksi lapsistani oli voitti mutta minä uskon heidän fuskanneen.Iltaa jatkettiin ystävien mökillä ja oli ehkä hyvä,ettei mökin likellä hirveästi naapureita ollut.Meillä oli älyttömän mukavaa ja iltaan mahtui paljon kovaäänistä naurua.Tänään perheeni on jatkanut minun kuljettamistani .Kierros aloitettiin terveyskeskuksen vuodeosastolta jonne perheeni vei minut jotta lasteni fammo ja minun erinomainen anoppininkn saisi minua onnitella.Terveyskeskus vierailun jälkeen pääni peiteltiin ja minua lähdettiin kuskaamaan seuraavaan pisteeseen.Minun olisi tullut arvata mihin olimme menossa.Arvaukseni ei osunut ihan oikeaan mutta  Söderlångvikin kartanon kahvilaan perheeni minut vei syömään .Tämän jälkeen pidimme pienen tauon ja sitten suuntasimme  paikkakunnallamme vastikään avattuun ravintola  vanhaan  kansakouluun.Sinne pääsivät koiratkin mukaan.Nyt olen palutunut kotiin ja koitan sulautella kaikkea.Sananmukaisesti.Eli kaikkea mitä olen syönyt ja juonut mutta yhtälailla kaikkea jota olen nähnyt ja kokenut.Minä en ole ainoa jolle tämä syndejen viettäminen on ottanut voimille.Sehän itseasiassa aloitettiin jo sillä yhteisellä Portugalin reissullamme huhtikuun lopussa ja tänä viikonloppuna  juhliminen ollut miltei ymärivuorokautista vaikka minä en itse juhlia järjestänytkään.Perheen muutkin jäsenet vaikuttavat hieman uupuneilta viikonlopun jälkeen .Vanhin tyttäreni jaksaa nojatuolissa rötöttäessään juuri ja juuri silmämuniaan liikutella ja Ellu joka  makaa pitkin pituutaan olohuoneen lattialla  totesi hartaasti,että on todella hyvä ,että minä täytän 50 vuotta vain kerran elämässäni .Että näin.Kiitos vielä kaikki jotka jollain tavalla olette minua muistaneet.Korteilla,lahjoilla,puhelinsoitoilla,kaupassa pysäyttämällä,ohjelmaa järjestämällä,fb.ssä onnitelemalla ja ihan millä vaan tavalla.Te olette saaneet minut tuntemaan itseni erityiseksi ja tärkeäksi.Tankkaan sen tunteen sydämeeni , ja pidän siellä tallessa.