Karonkka

Karonkka on vietetty.Takana neljä lastenteatteri näytöstä,näyttämöllä 22 lasta ,ikäjakauma tokaluokkalaisesta seiskaluokkaiseen.Pikaisesti laskettuna 490 henkilöä on naytelmämme nähnyt.Ylistyssanat ovat olleet huikeita.Ja aivan ansaittuja.Minä olen aina kuiskaajana enismmäisellä penkkirivillä ja jännitän lasten puolesta ihan hirveästi.Ja iloitsen kun he onnistuvat kerta toisensa jälkeen.Tänä vuonnameillä on mielestäni useat  näyttelijät ottaneet ihan hurjia harppauksia eteenpäin.Ja ihan kauhean liikuttavaa on huomata kuinka he saavat itsestään esille vielä pikkuisen ekstraa kun yleisössä on joku  heille tärkeä henkilö.Silmät tuikkivat kirkkaammin,koreografiat ovat teräväpiä ja vuorosanat tulevat juuri  ajallaan.Niinä hetkinä minua itkettää.Ja siitä itkemisestäni on teatterilasten keskuudessa tullut jo legenda ” Taas se Ulla itki ” he kertovat kotona näytelmän jälkeen.Ja heidän vanhemmpansa olisivat luultavasti enemmän hämmästyneitä siitä,jos minä en olisi iteknyt kuin siitä että minä itkin.Karonkkamme vietimme perinteisesti ravintola Portsidissa joka palveli meitä erinomaisesti.Nautimme Pizzamme ,Lehtipihvimme ja Hampparimme hyvällä ruokahalulla ja kiitokseksi kajautimme teatterimme päätöslaulun,tai lapset kajauttivat.Nyt tässä sohvalla istuessa olo on hiukan tyhjä,sitä tyhjyyttä helpottaa tieto siitä,että meillä on yksi tilausnäytös ensiviikon sunnuntaina .Niin ja tietenkin se,että suuri osa lapsista halusi jatkaa teatteriharrastustaan vielä ensivuonnakkin.Itseasiassa ohjaaja Hasse taisi jo Portsidissa  avata keskustelun ensivuoden näytelmästä.Laitan  muutaman karonkkakuvan kertomaan tunnelmasta.