Junamatkan ratoksi ajattelin kirjoitella pienoisen koosteen Ylikiimnki lomastamme.Elämyksiä ja onnellista olemista on ollut taas niin,että junamatkan Oulusta Turkuun voi hyvin käyttää kaiken sulatteluun.Me olemme rapian viikon aikana ehtineet vaikka ja mitä.Ellu ilmoitti tänään ,että hän on rantasaunonut ja uinut Kiiminkijoessa ihan joka päivä.Ja sehän on parasta.Ja saanut kaikkia mummin tekemiä suosikkiruokia eli kaalikeittoa,makaroonimössöä ja hernekeittoa ja tietenkin SITÄ pannukakkua.Me kävimme kiipeilemässä seikkailupuisto Huikiassa ja homma oli ihan hurjaa. Kuten aikaisemmin olen postannut oli meidän mummi tietenkin ihan ässä hilluessaan siellä puiden latvoissa,mutta kyllä me muutkin pärjättiin ihan hyvin.Hommaan syttyi sillä lailla kipinä,että toistekkin täytyy mennä. Nuijamiesten lavalle pyrähdimme  lavatansseihin ja minusta se homma on ihan merkillistä.Matti ja Teppo joita minä en tajua sitten pätkääkään vetävit tuvan niin täyteen,että liitokset natisevat.Ainoa paikka jossa mahtui ja pystyi tanssimaan oli nuorisodiscon puoli joten hytkyimme sitten siskon kanssa siellä.Äiti tietenkin mahtui tanssimaan ihan oikealle puolelle.Piti kuulemma vain vähän pujotella.Minulla oli Nuijamiesten lavalla merkillinen kohtaaminen kun herrahenkilö hakeutui juttusille ja kyseli,että olenko jouluihmisiä.Myönsin olevani ja hän jatkoi kertomalla,että hänelläpä on ihan hyasintti jo keittiön pöydällä kasvamassa ja 60-luvulta peräisin olevat itäsaksalaiset jouluvalot joihin oli täytyn varaosia tilata Kajaanista asti.Pitkässä keskustelussa kävimme läpi kinkut ja kalkkunat ja niihin sopivat viinit.Vahinko,etten yhtään muista mitä viinejä minulle suositeltiin.No keskustelu oli hauska kuitenkin.Pari päivää saimme lainata ihanaa reilun vuoden ikäistä hurmuria joka muistutti minulle kuinka kaikki tuon ikäisenä on uutta,ihanaa ja mielenkiintoista ja kuinka valtavasti ihmisellä vielä tuolloin on virtaa.Ihana,ihanampi Julius.Kahteen kertaan päädyimme lomamme aikana shoppailemaan ja toisella kertaa päivään sisältyi täydelliset treffit rakkaan ystävän kanssa Oulun torilla olevassa pannukakkuravintolassa.Loman viimeiset päivät Ellen oli itsekseen mummin hemmoteltavana kun minä ja sisko humputeltiin Qstock festivaaleilla.Festivaalit käynnistimme tyttöporukalla Piknikillä Ainolan puistossa.Nautiskellessamme koimme dramaattisen hetken kun sorsat jotka olivat ruokiamme kärkkyneet päätyivät kunnon joukkotappeluun.Homma näytti niin hurjalta,että päätimme puuttua asiaan ojentamalla sorsia ja huutamalla niille jokseenkin näin :” heei,heei nyt loppuu tuollainen riehuminen”.Sorsat uskoivat ja me pystyimme jatkamaan piknikkiämme. Qstock oli jälleen ihana.Aivan niinkuin aavistin pääsimme uuteen bändiennätykseen eli näimme kokonaan tai osittain 19 bändiä kahden päivän aikana .Näistä 12 bongasimme lauantaina sillä perjantaina me emme oikein saanut hommaamme aikataulullisesti toimimaan niinkuin olismme halunneet.Siitä syytämme ainakin osittain  Qstockin  Bajamaja jonoja joka olivat niin sanotusti syvältä. Se olikin sitten ainoa asia joka sieltä syvältä oli sillä meillä oli oikeasti ihan mahottoman hyvät kahden päivän bileet.Lauantai aamupäivällä olimme tosin niin itsestämme irti,että meitä ei olisi kestänyt kukaan.Huumori oli niin huonoa,että hyvä että ymmärrettiin sitä itsekkään.Mutta jokatapauksessa meillä itsellämme oli niin hauskaa,että huutonaurulta hengittäminen oli välillä haasteellista.Mietimmekin hetken,että meidän festarireissuistamme voisi saada hyvinkin jonkilaisen sketsisarjan aikaiseksi.Vähän sellaisen kummankaa Ellu ja Anne tyylisen. Paitsi,että me ei ikinä ehditä viinan kanssa yhtä paljon läträtä kun Anne ja Ellu,sillonhan meillä kusisi ne aikataulut kokonaan.Qstock rupeamaa voisi myös pitää meille jonkunlaisena kuntokuurina sillä puhelimeni askelmittari näytti eilen kello 22.15 ,että olin kävellyt 31615 askelta.Sen jälkeen kuuntelimme vielä kaksi settiä ja kävelimme autolle joten arvioisi askeleita tulleen about 35000.Ja se oli siis yhden päivän saldo.En tiedä johtuuko juuri noista askeleista, vaiko seisomiseta , tansimmisesta vai  mistä mutta kroppani on kokovartalojumissa ja kipupisteitä on aika paljon.Ne ei haittaa pätkääkään koska kaikki koettu  on ollut jokaisen kolotuksen väärti.Nyt juna vie meitä kotiin, ja sinne kotiinkin on jo ihana mennä . Kiitos kaikille jotka ovat meistä huolta pitäneet.Erityiskiitos Inkalle joka majoitti meidät Qstockin ajaksi.Ottakaa nyt seuraavaksi koppi minun ihan parhaasta Emmistä joka jäi vielä Qstockin jälkeenkin viettämään pohjoisen laatuaikaa.        

Instagramia ja Facebookkiani seuraavat ovat saaneet kyllästymiseen asti katsella päivityksiäni Suomipop festareilta.Tänään koiralenkillä ajatukseni vielä harhailivat kaikessa nähdyssä kuullussa ja koetussa.Huomasin myös vertailevani tätä viimeistä festrikokemustani siihen ensimmäiseen festraikokemukseeni joka taisi olla Provinssirokissa joskus vuonna 1990 tai 1991.Minulla oli seuranani opisekukaverini ja matkaan olimme lähteneet ilman minkäänlaista tietoa majoituksesta.Meillä ei myöskään ollut mukanamme telttaa tai ainakaan emme sitä käyttäneet vaan laitoimme illan päätteeksi pötkölleen nurmikolla paljaan yötaivaan alle.Mielestämme ympärillämme ei silloin kauheasti muuta nukkujaa ollut.Aamulla heräsimme möreään miesääneen joka päämme yläpuoleta kailotti jokseenkin näin ” hei kundit tulkaa kattoo,tääl on muijia”.Muistan,että möreän miesäänen omistajalla oli paljon tukkaa ja paljon mustaa vaatetta ,ja niin oli hänen kavereillaankin.He olivat ilmeisesti yöllä laittaneet telttansa pystyyn viereemme meitä huomaamatta ja olivat  aamulla seuran löytymisesta kovin tohkeissaan.Me emme olleet vaan nousimme pikaisesti ylös, keräsimme kamppeemme  ja jatkoimme festarielämää muualla.Tämän vuotinen majoituksemme oli hieman toisenlainen.Boutigue hotel Yöpuu Jyväskylässä tarjosi meille ihanat puitteet ja yhtään ei haitannut se,että aamupalalla sain juoda skumppaa, syödä ihan omasta toiveesta valmistettua munakasta tai haudutettua uunipuuroa ja juoda talon omaa mansikkamehua.Festivaalipölyt olisimme saaneet pestä pois privaatilla saunavuorolla,mutta siihen ei meidän aikataulullamme jäänyt aikaa.Jos Ulla olisi silloin Provinssirokkivuonna katsellut tämänvuotista majoitustamme olisi hän sitä varmaan melkoisena kermaperseilynä pitänyt.Ja saattoi se vähän sitä ollakkin mutta majoituksesta jäi festarimusiikin ohella erittäin kiva muisto meille kävijöille.Musiikillisesti sain elämyksiä, myös sellaisilta artisteilta joilta en sitä aivan odottanut.Tiesin itkeväni Haloo Helsingin esiintyessä mutta en ollut aivan varutunut siihen ,että Jenni Vartiainen saisi minut ( ja myös siskoni ) totaalisen tunnekuohun valtaan. Juha Tapio on vain yksikertaisesti loistava ja Tähkällä  on käsittämätön lavakarisma.Robinin energiaa on vaikea ylittää, Teflon Brothers biletti kunnolla ja Vesala on  pöyristyttävän hyvä.Ja niin oli moni muukin niistä kahdestakymmenestä neljästä bändistä jotka kuulin joko osittain tai kokonaan kolmen päivän aikana .Ensi vuoden Suomipop liput on kuulemma tulleet myyntiin ja mietimmekin jo mieheni kanssa että pitäisikö?.Jos menemme toivottavasti seura olisi sama.On nimittäin  ihanaa kun voi huoletta heittä paskahuumori vaihteen päälle eikä tarvitse mitään esittää eikä tärkeillä .Onneksi minun ei  kuitenkaan tarvitse siihen ensi vuoteen asti kituutella sillä minä ja sisko mennään jo kahden viikon päästä Qstockkiin .Aikataulujen rakentamien on alkanut.Muistaakseni näimme loistavan aikatauluttamisen ansiosta viime vuonna kahden päivän aikana 16-17 bändiä. Kyllä me samaan pääsemme tänäkin vuonna.Tai sitten parannamme.