Äiti on tullut katsomaan eni-iltaa. Äidin tulon kunniaksi minä  viimeinkin vaihdoin keittiöstäkin ne jouluverhot,joulumatot ja joululiinan pikkaisen keväisempiin ( projekti on ollut pitkä ja luulen,että  olen kerran jos toisenkin päivittänyt aikeistani suoriutua siitä ).Eli nyt meillä on ihan aikuistenkin oikeasti joulu kokolailla paketoitu laatikoihinsa.Paitsi että tänään kotiin tullessani hoksasin,että eteisen piirongin päällä töröttää vielä neljä tonttua. Äitini tuli siis eilen .Eilen illalla puolen yön aikaan olin aistivinani,että äitini pitää talouttamme jotenkin kaoottisena.Vanhin tyttäreni päätti kello yhdeksän aikaan illalla aloittaa koirien trimmaamisen.siinä vierähti se kolme tuntia.Trimmaamisesta aiheutuu sotkua ja sitä sotkua yritimme silloin puolen yön aikaan siivota. Äiti ei löytänyt pölynimuria siitä kohdasta missä se on meillä AINA. Enkä muuten löytänyt minäkään. Pyrähdin kierroksen pitkin kämppää ja etsin,mutta ilman tulosta. Päätin herättää mieheni ja kysyä,että mihin hän on imurinsa laittanut.Vähemmän illoisena hän ilmoitti,ettei ole sitä viereensä sänkyyn ottanut. Pitkän etsimisen jälkeen imuri löytyi nuorimman tyttäreni huoneesta talomme yläkerrasta.Sen jälkeen äitini järkyttyi uudelleen. Imuri on nimittäin useasta eri kohdasta korjattu jeesusteipillä ja hänen mielestään se ei aivan kääntyillyt ja vääntyillyt niinkuin olisi kuulunut.Järkytyksestään huolimatta hän imuroi olohuoneemme. Kello oli noin 00.10.Tänään meillä on ollut sellaista elämää niinkuin meidän perheessä yleensäkin on.Ihmisiä tulee,menee ja pyrähtelee.Olimme vanhimman tyttäreni kanssa tulossa kokouksesta ja törmäsimme kotipihallamme jokseenkin tyrmistyneeseen äitiini ja villinä hulmuaviin koiriin.Äitini kertoi,että koirat olivat tulleet sisällä aivan hulluiksi siinä vaiheessa kun olivat huomanneet pihalla käyskentelvät peurat. Äiti oli ratkaisuksi ajatellut ottaa koirat ulos rauhoittumaan. Ennen pihalle pääsyä olivat koirat kuitenkin onnistuneet kaatamaan mummimme eteisen lattialle niin että hän oli rojottanut siinä selällään pitkin pituuttaan ja kummatkin korat olivat rymynneet hänen päällään.On ehkä turha sanoa,että mummi oli kauhean helpottunut kun me tulimme kotiin. Huomenna on se ensi-ilta jota katsomaan hän on tullut.Minä kauheasti toivon ,että hän selviäisi kodistamme yhtenä kappaleena siihen asti ja saisi nauttia näytöksestä.

Ratsastus vs Pekka Haavisto Kääntyi ilman suurempia mietteitä ratsastuksen voitoksi.Olin koko viikon asennoitunut siihen,että laskeutuisin viikonloppuun kuuntelemalla Pekka Haaviston kertomaa kriisin hallinnasta.Kun minulle siten esitettiin kyssäri siitä,haluaisinko käydä ratsastamassa tänään  olisi voinut kuvitella,että vastaisin kieltävästi ja pitäytyisin suunnitelmassani.Ei käynyt mielessänikään.Pekka Haavisto puhui varmasti viisaasti ja juuri niin mielenkiintoisesti kuin voisi olettaa ja ilta olisi varmasti ollut osallistumisen arvoinen.Minä olen silti varma  siitä ,että olin onnellisempi pukiessani päälleni mahdottoman rumat tallivermeeni ja suunnatessani autoni nokan kohti tallia.Sain sitäpaitsi vanhimman tyttäreni seurakseni ja minusta se,että me ensin yhdessä rapsuttelimme hevosiamme,sitten ratsastimme kentällä ja sen jälkeen maastossa teki viikonloppuni alusta täydellisen.Anteeksi vaan Pekka, joku toinen kerta sitten!