Tänään kävin siivoamassa kauppakeskus Myllyn parkkihallissa.Ja tähän asti olen aina naputtanut siitä,että autoni on kuin rytöläjä,eikä kukaan koskaan korjaa sieltä tavaroitaan  ( tai roskiaan ) pois.No nyt siitäkin oli hyötyä että autosta löytyy vaikka ja mitä ,ja minä olin kerrankin tyytyväinen siitä,että kukaan ei ollut naputukseeni reagoinut.Olin nimittäin ennen kauppakeskukseen siirtymistäni käynyt Ellun kanssa Ikeassa ostamassa kassillisen kynttilöitä.Kun kurvasin parkkihalliin kuulin,että kynttilät levisivät pitkin takaluukkua ja ajattelin,että olen kerrankin kunnollinen ja parkkeerattuani siirrän ne heti takaisin kassiin ja kassin parempaan paikkaan.Ei mennnyt taaskaan niinkuin Strömsössä.Aukasin takaluukun ja siinä samassa parkkihalliin levisi muutama Ikean lasissa oleva lämpökynttilä ihan tuhannen sirpaleiksi.Katselin niitä ja totesin,että en saa autoani pois rikkomatta renkaita jos en siivoa siruja.Ellu löysi autosta ensin sählymailan jota käytin luutana,sen jälkeen Hesburgerin dogibagin joka sai olla roskiksena ja joku jonninjoutava pahvinpala rikkakihvelinä.Aika hyvin se siivoaminen sujui noilla välineillä,ihan pikkuisen haavan sain sormeeni ja Ellua hävetti siinä vaiheessa kun naapuriauton omistajat tulivat autonsa luo.Sillä aikaa kun me Ellun kanssa toimitettiin asioita kauppakeskuksessa pitivät KAIKKI perheemme miehet yllä jalkapallon kisakatsomoa  elikkä nyt on jalkapallofanittaminen siis istuttettu myös perheemme nelijalkaisiin.

https://www.youtube.com/watch?v=_PbWsF-8aJU

Jos vitutukseen vois kuolla niin mulla ois nyt hengen lähtö lähellä.Ihan kauheasti ottaa päähän ja minkäälainen purkaminen ei tunnu auttavan.Minä teen työtäni mielelläni ja omasta mielestäni kohtuullisen paljon ja tunnollisestikkin.Olen useasti toitottanut,että mulla on oikeastaan paras työ ikinä.Paitsi tänään.Ja nyt voisi kuvitella,että oppilaat olisivat olleet jotenkin hankalia ja vaikeita ja mulla siksi huono mieli.Oppilaat ovat olleet ihan yhtä ihania tai ihan yhtä mahdottomia ja kuitenkin ihania kuin aina.Eli oppilaista ei missään nimessä ole kysymys.Kysymys on siitä,että minulta vaadittiin tänään jo minunkin mittapuullani mitattuna kohtuuttomuuksia.Väsymyksen vuoksi minä käräytin asian kanssa hihat.Tai itse asiassa hihojen käräyttäminen on ihan hirveän lievä ilmaisu.En oikein edes keksi,mikä olisi oikea sana ilmaisemaan sitä raivoa,turhautumista ja kiukkua joka minut valtasi.Mutta Ismo Alangolla on tilaani hyvä biisi.Vittu kun vituttaa.Olen käyttänyt sitä aiemmin ja käytän myös nyt.Over and out.