Suomen talvi ja koiralenkki

Suomen sää meinasi ottaa minusta yliotteen tänään.Tuuli reilusti ja lumen sekä rännän sekaista moskaa tuli taivaalta vaakasuorassa.Ajellessani autollani töistä kotiin tein suunnitelmaa siitä,kuinka tekisin  koirien kanssa tänään  mahdollisimman lyhyen lenkin.Ellu lähti mukaan ja suuntasimme pururadalle.Olimme olleet reissussa noin kymmenen minuuttia ja siinä kohtaa pururataa jossa olisi ollut hyvä pujahtaa sille lyhyimmälle kierrokselle.Kysyinkin Ellulta,että minkä lenkin hän haluaisi kulkea.Ajattelin ( ja toivoin ) hänen tietenkin vastaavan,että sen kilometrin lenkin eikä yhtään enempää.Ajatukseni ei pitänyt paikkaansa yhtään.Ellu täräytti ehdotuksen,että menisimme pitkospuiden kautta  ja kiipeäisimme sitten korkealle kalliolenkille.Enhän minä nyt tietenkään sitä ehdotusta torpannut vaan  uhmasimme säätä ja suuntasimme Ellun ehdottamalle reitille.Aika pian huomasin katselevani  koirien hulmuamista,pysähtyväni kallioiden korkeimmalle kohdalle ja ihastelevani kiipeilevää lastani ja kaunista maailmaa.Yhtäkkiä se maailma nimittäin olikin nätti, vaikka sitä lunta tulikin ja vaikka edelleenkin tuuli.Ja ihan hirveän tyytyväinen olin siitä,että lenkistä jonka vastentahtoisesti aloitin kääntyikin ihan hyvän mielen reissu.