Tanssia,ihan vaan siksi kun se on kivaa

Pihalla olin kuin lumiukko, ainakin ajoittain.Aikuisten tanssiryhmän kevään tanssi ei ollut jostain syystä  iskostunut  kokonaisuudessaan liikemuistiini joten aikalailla epävarmana lähdin tänään näytökseemme.Luojan kiitos että en ollut tanssissamme eturivin tyttönä sillä tiesin tarvitsevani apua muilta.Meillä on  ihan mahtava aikuistentanssi porukka ja tänään meitä oli esiintymässä yksitoista eri ikäistä,kokoista ja näköistä naista.Olimme kaikki ihan täpinöissämme ja koitimme sparrata toisiamme esitykseen parhaamme mukaan.Onnistuimme kyllä ihan loistavasti  vaikka minä omasta mielestäni poukkoilinkin aika kankeasti vähän sinne ja tänne.Olin valajastanut teinini filmaamaan esityksemme.Ihan parasta videota katsellessa on teinin hihitys joka kuuluu taustalta.Ajattelen,että hänen hihityksensää oli varmasti merkki siitä,että hän on äidistään ihan hemmetin ylpeä.Videota katsellessa minuakin toisaalta hihityttää.Ja monesta syystä.Minusta on kerrassaan hilpeää se,kuinka häikäilemättömästi yritän ottaa muista mallia ja olen sen vuoksi liikkeissä muutamia sekuntteja jäljessä.Aika monesti.Minua hihityttää myös se että tämmöinen akkalauma oikeasti saa Marjanne opettajan luoman koreografian edes jollain lailla maaliin.Opettajamme taitaa olla taikuri.Meidän porukkamme ei ollut päivän ainoa esiintyjiä.Lapsiryhmiä oli monia ja ne olivat aivan varmasti sekä söpömpiä,että taitavampia kuin me  mutta kyllä me oikeasti oman elämämme balleriinoja ollaan.Ja ensivuodeksi minä laitan toivelistalle,että saisin siinä hörhelöhameessa tanssia.Tai ainakin prinsessamekossa.Tai olla enkeli.Tai perhonen jolla on isot ja kirjavat siivet.