Kannattaako Mangomalenia jatkaa?

Hip hip, hurraa!

Mangomalen täytti juuri vuoden.

En olisi arvannut. Matkablogit tuntuvat usein hiipuvan ensifiilistelyn jälkeen pari kertaa kuussa pikarutistetuiksi kuulumisiksi. Mutta täällä ollaan, ja kohta selviää, ollaanko tulevaisuudessakin.

Kuten jo aiemmin puhuin, minulle on vielä epäselvää, mitä teen jatkon suhteen.

Työkseni en ehdi tällä hetkellä bloggailla, joten tuntuu vähän pöhköltä tehdä ilmaiseksi samaa hommaa, josta ennen sai palkkaa. Toisaalta tykkään tästä niin paljon, etten haluaisi lopettaa ainakaan kokonaan. Vielä on niin paljon sanottavaa reissuista ja elämästä ylipäätään.

Ja tässä vaiheessa kuvaan astutte te, armaat lukijanpökäleet.

Blogeille ei yleensä taideta antaa synttärilahjoja. Mutta miksi ihmeessä ei? Kukapa ei tykkäisi antaa ja saada lahjoja, etenkin nyt, kun lahjatoive on simppeli: kerro ajatuksesi.

Vaikka olen vuoden aikana saanut monta hyödyllistä kommentia ja tavannut monta ihastuttavaa lukijaa, kokonaiskuva on minulle aika epäselvä. Entisen blogini Minimalenin kanssa kävi niin, että palautetta alkoi tulla vasta, kun olin jo päättänyt lopettaa blogin. Luin kymmeniä kommentteja suu auki ja sadattelin, miksi en kuullut niitä jo aiemmin. Siksi yritän tällä kertaa kysyä mielipidettänne ensin ja tehdä päätöksen vasta sitten.

Siis kerro. Mikä Mangomalenissa on hyvää, mikä rasittavaa? Miksi luet tätä blogia? Haluaisitko lukea sitä jatkossa? Millaisia juttuja?

Haluan tietää, millasia tyyppejä siellä kotisohvilla ja maailmalla seikkailee, ja mitä toivoisitte blogilta. Saa kritisoida, saa toivoa yksittäisiä postauksia, saa sanoa vaikka töttöröö-dirlandaa ihan vaan merkiksi siitä, että linjoilla ollaan.

Sokerihumalainen yksivuotias jää odottamaan.