Kahden vuoden Frankiet

Mitä järkevä reissaaja tekee pitkän matkansa alussa?

Ei ainakaan mene ja osta kerralla lempilehtensä kahden viime vuoden numeroita.

Ei, vaikka se lehti olisi Frankie ja hinta tosi halpa.

Tekoa ei voi puolustella järjellä, mutta onnella voi. Aussilehteä ei myydä Suomessa, joten yleensä saan sen vain piipahtaessani Köpiksessä tai Stokiksessa.

Jos siis australialaisen nettikirppiksen ainoa Frankie-myyjä sattuu sijaitsemaan juuri tässä pohjoisessa pikkukaupungissa, sen on oltava kohtalo. Niin ajattelin, kun kannoin autoon kahdentoista lehden painavaa pinoa. Mutta hei: 40 dollaria. Se ei ole mitään.

Isäni on varmaankin eri mieltä. Viime muutossa hän suositteli minulle asuntosijoittamista, ettei hänen tarvitsisi enää koskaan osallistua lehtikasojeni roudaamiseen. Sitten hän tiedusteli, voisiko nämä lippuset ja lappuset nakata roskikseen.

Voi sitä riemua, kun hän saa vastaanottaa paketillisen lisää.