Sataa sataa ropisee.

Pili pili pom.

Ensimmäinen lause kertoo kaiken Balin säästä.

Jälkimmäinen mielentilastani.

Ja en tarkoita nyt pippeleitä, vaan sellaista pilipom-fiilistä, hieman unista ja leijuvaa.

Loppuaika Floresilla kului kuten alkuaikakin: rekkojen lavoilla ja vieraissa perheissä. Sain rahasotkun selväksi, ja ensimmäiseksi ostin itsetehtyä jäätelöä. Se tuntui ihan yhtä isolta vapaudelta kuin rahattomuuskin.

Nyt olen joogakoululla Ubudissa. Tämä on taivas, paratiisi ja paratiisin taivas. Eli aivan täydellinen.

Kun saavuin huoneeseeni, olin aivan ekstaasissa. Pyyhe tuoksui puhtaalta ja lattia oli niin syvän harmaa. Nuuskuttelin saippuoita ja sivelin valkoisia lakanoita. Kun kuuman suihkun pisarat laskeutuivat iholle, alkoi itkettää. On niin paljon: suihkuverho, pistorasioita, jääkaappi ja lukuvalo.

Niin puhdasta ja kaunista. Niin yltäkylläistä.

Joten vinkki kaikille, joiden elämä tuntuu tyhjältä: ole tovi ilman rahojasi ja länsimaisia mukavuuksia. Kun saat ne takaisin, olo on kuin maailman rikkaimmalla ihmisellä.

Makaan vuoteellani ja ikkunasta kantautuu vahva ja hieman mielipuolinen ommmmmm. Puutarha on vihreä ja suitsukkeen tuoksu lempeä. Hehkuvat tyypit tassuttelevat ympäriinsä joustavissa vaatteissa ja tilaavat lounaaksi raakavegaanisushirullia. Tuulessa leijailee valkoisia kukkia.

Luulin, etten voisi sietää Balia ja Ubudia, ja onkin totta, että kaupallinen meno on juuri niin yäk kuin kuvittelinkin. Mutta yksi kotoisa paikka riittää tekemään paikasta kuin paikasta viihtyisän, ja viikkojen sniiduilun ja epävarmuuden jälkeen pieni hengähdystauko tuntuu juuri oikealta.

Oikeasti minun piti olla nyt jo Australiassa, mutta lentokone sai nousta ilmaan ilman minua. Tuli olo, että on jäätävä vielä hetkeksi. Jotain on meneillään. Aluksi itkin jokaisella joogatunnilla ja nukahdin kaikkiin meditaatioihin. Pintaan kumpuaa kaikenlaista, onnea ja surua, joten on aika levätä. Ei seikkailuja, ei paikallisia, ei aitoa menoa. Poistun vain lähirafloihin tai ihanaan luomupuotiin hakemaan herkkuja, kuten avocadomehua ja levärusinamössöä. Olen kuplassa, jossa viihdyn mainiosti.

Täällä on kaikki.

Jooga aukeaa minulle ensimmäistä kertaa, eikä ihme, kun voi vapaasti kokeilla eri tunteja ja ohjaajia ja vielä näin kauniissa paikassa. Lemppareitani ovat Vinyasa Flow ja Yin Yoga.

Yleensä olen hieman varautunut kaikenlaista ylihippeilyä kohtaan, mutta nyt olen päättänyt vain antaa mennä. Ennakkoluuloton kaiken kokeilu on ollut aivan mahtavaa.

Olen osallistunut ekstaasiseen tanssiin (aivan parasta) ja mantra vedic chantingiin (olin skeptinen, mutta se oli aivan mieletöntä), ja sielua on yritetty sivellä niin tiibetiläisessä meditaatiossa kuin ääniparannuksissakin (ihan ok, nukahdin).

Raja tuntui tulevan vastaan ainoastaan lauluilta kirtanissa, jossa ylistettiin hare krishna hare hare krishna krishna, mutta hyppäsin rajan yli ja lattialle, jossa tanssin ja lauloin ja ylistin sitten perkele kunnolla. Kannatti kokeilla, jotta tiedänpähän nyt, ettei ole juttuni.

Kaikki aika, joka ei mene tunneilla, menee lepoiluun. Luen hyvää kirjaa, syön hyvää ruokaa ja puhun hyvien ihmisten kanssa.

Jos aiemmin olo oli vapaa, täällä se on enemmänkin vapautunut. On vapauttavaa kokeilla asioita, joihin suhtautuu varauksella, ja rentouttavaa, kun ei hetkeen tarvitse huolehtia yhtään mistään. Voi olla pelkkä nautiskeleva mytty, jonka päivät kuluvat joogamaton ja tuoreiden kookosten ja outojen smoothiemakujen parissa.