Seinällä

Keskiviikkona se sitten tapahtui. Isä tuli kylään, minä niiskutin vieressä kurkkutautisena ja tuijotin ihmeissäni maagista tapahtumaa: kaakeleiden hyppäämistä seinälle. Tarvitseeko tähän nyt muuta sanoa? Kuvat kertonevat kaiken! Muistakaa, vielä ei ole valmista, vaan saumaus puuttuu edelleen. Sehän se vasta viimeistelee lopputuloksen.

Minä autoin niin kuin pystyin: valmistamalla teetä! Minulla on muuten pyhä tarkoitus uudistaa hiljalleen mukihyllyn sisältö niin, että jäljellä on ainoastaan erilaisia mukeja. Jokainen voi sitten mukia valitessaan saada juuri sellaisen, mikä itseään ihastuttaa. Teen ja kahvin juomisen kuuluu olla romanttinen hetki, jossa saa tunnelmoida lempimukinsa äärellä teen höyry kasvoillaan.

Laastipuuro syntyy. Sekoita tovi ja anna sitten hautua – ihan kuin syötävässä versiossa.

Ensin puolet.

Vähän vaan hyppäsin. Siellä se ensimmäinen nyt on!

Iik!