Mitä tapahtui sunnuntaina
Olen kyllä semmoinen, että minulle aina sattuu ja tapahtuu. Niin tapahtui viime viikonloppunakin. Tämä seuraava teksti ei ole herkimmille! Ja yksityiskohdat jäävät vähemmälle, jotten kauhistuta kaikkia.
Söimme sunnuntai lounasta. Menulla oli lohta ja kasviksia. Siitä alkoi sitten koko soppa…
Onnistuin nielemään ruodon. Kun tämä tapahtui, alkoi hirveä yskimis kohtaus. Kun vihdoin sain sanoja ulos suustani, pyysin muita etsimään miten sen saisi pois kurkusta. Kokeilimme kaikkea mahdollista. Söin leipää, kokeiltiin heimlichin otetta, veden juontia… You name it! Puolen tunnin jälkeen soitin terveyden hoitajalle, joka kehoitti kokeilemaan vielä veden juontia ja leivän syöntiä. Sain häneltä ohjeen että jos kaikista yrityksistä huolimatta X- aikaan mitään ei tapahdu minun tulee lähteä päivystykseen. Noh eihän mikään auttanut. Kokeilin kotona vielä yskiä pääalaspäin, mutta eihän sekään auttanut. Näin lähdimme sitten kohti päivystystä.
Yllättäen talvisena sunnuntaina päivystys oli ruuhkainen. Itse olin osannut arvella sen olevan muutaman tunnin keikka ainakin, mutta minua ei kiinnostanut halusin kivuliaan ja kuttitavan ruodon pois kurkustani. Mitään en pystynyt syömään ja juominenkin tuntui inhottavalta. Meni useampi tunti, ennen kuin minulta saatiin tuo ruoto pois kurkusta, Jos nyt tarkkoja ollaan sinne se päätyi 12:30 aikaan ja ulkona se oli 21:30, eli noin 9 tuntia siellä se kuttiteli. Ja operaatioon osallistui useampi lääkäri ja hoitaja. Lisäksi pääsin osana operaatiota vierailemaan kahdessa eri päivystyksessä. Ikinä en olisi uskonut, että näin paljon vaivaa yksi ruoto aiheuttaisi… Ruoto oli päättänyt olla sinnikäs ja se oli sitten mennyt / jäänyt mun nielurisoihin kiinni. Olin niin onnellinen, kun se vihdoin saatiin pois ja pääsin syömään ja juomaan normaalisti!
Tekevälle sitä aina sattuu ja tapahtuu! Vaikka sainkin stressata melkein koko päivän asiaa, voinen sanoa olevani kokemusta rikkaampi. Ja jos totta puhutaan, vaikka se odottaminen välillä ärsytti, nyt nauran jo tälle tarinalle! Nostan kyllä kovasti hattua niille työntekijöille, jotka päivästä toiseen auttavat toisia! Siellä pientraumassa ja muutenkin terveysalalla varmasti näkee ja kuulee paljon kaikenlaista! Esimerkiksi ”söin lohta ja … ”
Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille ja jos syötte kalaa, olkaa varovaisia -haha- !
Nanne