Laatikkoelämää

Mukava ja rauhaisa päivä maalla. Sisko tuli käymään. Veli tulee kohta kotiin. Olen siis vanhemmillani käymässä, muutaman päivän verran. Tämä onkin ollut tukikohtani kuukauden verran. Lisäksi olen majaillut monien ystävien luona. Minulla ei siis ole tällä hetkellä vakituista kotia. Puoli vuotta sitten ennen reissuun lähtöäni pakkasin koko Helsingin kodin omaisuuteni laatikoihin ja toin ne varastoon vanhemmilleni. Laatikoita riittää. Ei mitään muistikuvaa, minne mitäkin olen laittanut. Vähän tässä olen purkanut laatikoita ja etsiskellyt muutamia asioita seuraavaa matkaa varten. 

Minulla ei siis ole tällä hetkellä vakituista kotia. Edelliseltä, puolen vuoden reissultani palasin elokuun lopulla ja ensi keskiviikkona lähden kolmen viikon reissulle Balkanille. Lempikulmani maailmalla. Koti ja ”normaali” elämä alkaa sitten marraskuussa töiden ja muun arkisen merkeissä. Mutta todella odotan, että pääsen purkamaan kaikki laatikot! On ollut ikävä jo omia astioita, kirjoja ja vaatteita. Samalla on toisaalta huomannut, että elämässä pärjää aika vähälläkin.

Muutamia oikeasti hyödyllisiä asioita löysin tänään.

– Rahaa. Makedonian ja serbian rahaa, ei paljoa mutta sopivasti alkuun. Kumpikaan valuutoista ei ole Forexin virallisella myyntilistalla mutta jos joku matkailija on reissunsa jälkeen sinne kiikuttanut rahansa, niin silloin Forex tietysti sitä välittää eteenpäin. Unkarin forinttejakin löytyi, mistä olin innoissani koska lento kotiinpäin on Budapestista. No, into vähän laantui kun tajusin 100 forintin olevan alle puoli euroa.

– pienen sievän nahkalaukkuni.

– muutaman kirjan reissulle mukaan. Pitkiä bussimatkoja varten.

Alkaa jo vähän jännittää.

 

Suhteet Oma elämä Matkat

uusi alku

Olen elänyt lapsuuttani aikana, jolloin kavereiden puhelinnumerot muistettiin ulkoa eikä sanaa kännykkä ollut vielä olemassakaan. Hienoa oli kun 10-vuotiaana sai ostaa 30 markan puhelinkortin. Koulutuntia ei häirinnyt elektroniikka vaan lentävät kuminpalat ja pienet kirjepaperilappuset. Siihen aikaan kirjoiteltiin ja läheteltiin kirjeitä.

Teen kyllä sitä edelleenkin, kirjoitan kirjeitä. Päiväkirja ja kalenterikin ovat pääasiallisesti paperimuotoisena. Valokuvat uskollisesti teetän ja liimailen kansioihin. Vaikka ilmiselvästi olenkin kiintynyt näihin perinteisiin ja konkreettisempiin muotoihin tallettaa elettyä elämää, olen kirjoittanut myös blogia jo vuosia. Lähinnä peruselämästä, arkea ja ajatuksia ystäville jaettavaksi.

Ajatus uudesta blogista on hautunut mielessä jo jonkin aikaa. Olin maaliskuusta elokuuhun reissussa ja jotenkin se aika sai minut lukemaan enemmän blogeja. Jotain suomeksi, jotain suomalaista, sitä kai se vähän oli. Siitä sitten nousi ajatus, että voisin kokeilla kirjoittaa jotain vähän erilaista. Tuntui siis mukavimmalta aloittaa ihan kokonaan uusi blogi eikä jatkaa vanhaa uudella tyylillä. Joten tämä tässä alussa luultavasti vähän hakee muotoaan sekä ulkonäön että tekstin puolesta kun mietin ja testailen. Päällimmäisenä ajatuksena on kuitenkin kirjoitella asioista, joita rakastan. Yksi niistä on matkustelu, se varmasti pysyy tärkeimpänä aiheena tässä blogissa.

Tervetuloa lukemaan!

Suhteet Oma elämä Matkat