Kuinka perustaa oma blogi mahdollisimman vaikeasti.
Vaihe 1. Päätät aloittaa blogin. Mietit asiaa muutaman kuukauden lähes päivittäin. Työpäivän aikana ideoita alkaa sadella, mutta kotiinpäästyä ideat tuntuvat lapsellisilta, naurettavilta yms. Huomaat sysääväsi idean syrjään, kunnes taas muutaman päivän päästä ideoita taas tulvii ja oranvanpyörä on valmis.
Vaihe 2. Noniin. Sait aikaiseksi perustaa blogin Lilyyn. Seuraava ongelma on blogin nimi. Omaa nimeä et tietystikään voi käyttää, koska herranjumala jos joku tunnistaa! Päädyt nimeen, joka on yhdistelmä omaa toista nimeäsi ja sukunimeäsi. Saa luvan kelvata. Ja hei tuo keltainen väri on ihan kiva.
Vaihe 3. Seuraavaksi alat miettimään mitä tahtoisit kirjoittaa blogiin. Et löydä blogillesi mitään yhtä punaista lankaa, joten päätät kirjoittavasti ihan kaikesta (siis oikeasti ihan kaikesta) mitä tulee mieleen ja mistä tulee itselle hyvä mieli. Diy-jutut, sisustus, musiikki/elokuvat, valokuvaus saattavat olla aiheita joista voisit ehkäpä kirjoittaa blogiisi. Niin, ehkä.
Vaihe 4. Ulkoasu. Noniin, keltainen fontti on siis ihan kiva. Vai onko? Olenkohan kertonut itsestäni blogin sivupalkkiin tarpeeksi vai liian vähän? Onkohan kuvakoko liian iso tai liian pieni. Äh, kuvakin on ihan tyhmä eikä liity aiheeseen. Eikun ihan hyvä se on. Vähän kerrallaan-asenne voisi olla paikallaan?
Vaihe 5. Ainiin, minnes tämä blogi kannattaa tunkaista, että täällä kävisi edes joku mahdollisesti tätä vilkaisemassa? Ööö.. bloglovin joo, blogipolku jes. Mutta minnekäs muualle? Noh, ehtii sen myöhemminkin.
Vaihe 6. Ensimmäinen postaus. Saakos kirjottaa mie ja sie, vai pitääks kaikkia mua sitten outona?! Luet tekstin viidettä kertaa läpi kirjoitusvirheitä etsien ja alat epäröidä koko postausta.
Ja tietysti kaikkeen tähän pähkäilyyn ja jahkailuun kuluu hirveästi aikaa, kahvia ja hermoja. Ja tietystikään tästä ei saa mainita avokille tai kenellekään muulle, koska eihän nyt vaan voi ja olishan se nyt noloa jos ne tänne kurkkis.
Ehkä se tästä. Vai? Oonko ihan yksin näiden ajatusten kanssa?