Englannin Valioliigan puolivuotiskatsaus
Englannin Valioliigan puolivuotiskatsaus
Englannin Valioliigaa on ehditty tahkota jo 21 ottelukierroksen verran ja nyt on aika käydä läpi liigan tilannetta, kun kauden 38 ottelusta on pelattu jo reilusti yli puolet.
Ennakkosuosikkeina kauteen lähteneet Pep Guardiolan Manchester City ja Jürgen Kloppin Liverpool ovat kauden mittaan pitäneet hyvin pintansa liigan puolella. Manchester City oli kauteen lähtiessä todennäköisesti liigan ykkössuosikki ja Cityn meno näyttikin kauden mittaan pitkään hyvältä, mutta joukkueen kokeman pienimuotoisen notkahduksen ansiosta joukkue putosi hetkellisesti myös Mauricio Pochettinon Tottenhamin taakse sijalle kolme. Liverpoolin meno on puolestaan ollut tappavan tasaista ja vaikka joukkue kokikin 21. ottelukierroksella vierastappion juuri Manchester Citylle, on mestaruus edelleen Liverpoolin omissa käsissä sen johtaessa Cityä neljän pisteen turvin.
Tottenham pelaa jälleen varsin mainiota kautta ja Mauricio Pochettinon pitkäaikaisprojekti tuntuisi olevan edelleen hyvässä nosteessa. Valioliigan mestaruuteen Tottenhamin meno ei vielä tälläkään kaudella riitä, mutta Pochettinon työn arvoa ei vielä tässä vaiheessa kannata alkaa mittailemaan pokaaleilla.
Tottenhamin alapuolelta löytyy kolme joukkuetta, jotka ovat kauden mittaan olleet enemmän tai vähemmän ongelmissa. Valioliigan neljännestä sijasta taistelevat tällä hetkellä perinteiset menestysseurat Chelsea, Arsenal ja Manchester United.
Mauricio Sarrin Chelsea on vahvan alkukautensa jälkeen ajautunut suuriin pelillisiin ongelmiin ja sen pelaaminen sakkaa vahvasti etenkin hyökkäyspäässä. Hidastempoinen ja mielikuvitukseton hyökkäyspelaaminen on osoittautunut liian helpoksi puolustettavaksi useammallekin etukäteen heikommalle vastustajalle ja Chelsea on päätynyt pudottamaan pisteitä yllättävissä paikoissa. Joukkueen hyökkäyspelaaminen tuntuisi tällä hetkellä olevan lähes täysin belgialaistähti Eden Hazardin varassa.
Myös Arsenal elää pitkästä aikaa rakennusvaiheessa Arsene Wengerin jätettyä viimein pestinsä viime kauden päätteeksi. Uusi valmentaja Unai Emery on saanut taipaleelleen kohtalaisen alun, mutta Arsenalin pelaamisesta puuttuu tällä hetkellä tasaisuus, sekä kyky haastaa muita suurseuroja kentän puolella. Emery voi hyvinkin olla Arsenalille hyvä nimitys pitkällä aikavälillä, mutta työstä ei kannata odotella sen kummempia hedelmiä kuluvan kauden aikana. Arsenalin hyökkäys on Pierre-Emerick Aubameyangin johdolla hyvissä kantimissa, mutta alakerta ja keskikenttä kaipaavat tulevaisuudessa vahvistuksia.
Kauden ensimmäisen puoliskon vahvasti José Mourinhon alaisuudessa alisuorittanut Manchester United on uuden valmentajansa, norjalaisen Ole Gunnar Solskjærin alaisuudessa vahvassa nosteessa. Lähes toivottomalta vaikuttaneessa tilanteessa olleelta Unitedilta on jo neljän pelin jälkeen nähty vahva tuloksellinen ja pelillinen uudelleenherääminen. Neljä peräkkäistä voittoa ja kilpailijoiden pienimuotoinen sulaminen ovat nostaneet Unitedin vielä toden teolla mukaan kamppailemaan liigan neljännestä sijasta. Solskjærin alaisuudessa etenkin keskikenttäpelaaja Paul Pogba on ollut kuin uudestisyntynyt pelaaja.
Manchester Unitedin alapuolelta sarjataulukosta löytyy peräti seitsemän joukkueen tiivis nippu, josta jokainen haluaa taistella viimeiseen europelipaikkaan oikeuttavasta seitsemännestä sijasta. Kamppailusta onkin muodostumassa äärimmäisen tiivis, sillä eroa seitsemäntenä olevan Leicester Cityn ja 13. olevan Brightonin välillä on vain viisi pistettä.
Claude Puelin valmentama Leicester City on noussut hyvien tulostensa ansiosta jo liigan seitsemännelle sijalle. Tiiviisti puolustava kettulauma ei varsinaisesti säkenöi kentällä etenkään hyökkäyspelinsä osalta, mutta viime aikoina Puelin puolustusvoittoinen pelitapa on tuonut useammankin kovan päänahan Leicesterin voitettua lyhyen ajan sisään vieraskentällä Chelsean ja Evertonin ja kotonaan Manchester Cityn. Tiivis pelaaminen saattaa kantaa ketut jälleen jopa eurokentille asti.
Liigan kahdeksantena oleva Warford jatkaa vahvaa menoaan liigan keskikastin joukkueena. Javi Gracian valmentaman joukkueen esityksistä on varsin turhaa etsiä pitkiä voitto- tai tappioputkia, mutta tasaisessa keskikastissa epätasainen voitoista, tasapeleistä ja tappioista koostuva vire riittää tällä hetkellä hyvään sijoitukseen. Viimeisestä kuudesta ottelusta Watfordin saldo on kaksi voittoa, kolme tasapeliä ja tappio ja tämä kertookin oleellisen joukkueen tämän hetken menosta.
Wolves on onnistunut Valioliigan nousijajoukkueista odotetusti parhaiten. Vahvasti portugalilaisvahvistustensa varassa operoiva susilauma pelaa erinomaista kautta ja on selvästi tullut liigaan jäädäkseen. Portugalilaisen Nuno Espírito Santon valmentama joukkue on ollut kauden mittaan hyvä etenkin itseään suurempia joukkueita vastaan, mutta kauden toisen puoliskon osalta Santon pitäisi pystyä keksimään lääkkeet heikompien joukkueiden kaatamiseen.
West Ham on pelaajistonsa puolesta yksi liigan mielenkiintoisimmista joukkueista, eikä Samir Nasrin liittyminen joukkueen mukaan ainakaan vähennä tätä mielenkiintoa. Vahvasti loukkaantumisista viime aikoina kärsineellä joukkueella on kaikki pelaajat kentälle saadessaan kaikki mahdollisuudet olla viihdyttävää ja tuloksellista jalkapalloa pelaava joukkue. Uusista hankinnoista etenkin brasilialainen Felipe Anderson on ollut ajoittain erinomainen. Kokeneen Manuel Pellegrinin startti joukkueen kanssa oli lähes katastrofaalinen, mutta joulukuun aikana West Ham oli liigan kuntopuntarin kärkipäätä. On erittäin mielenkiintoista nähdä, miten hyvä joukkue West Ham on siinä vaiheessa, kun se saa sairastupaansa tyhjennettyä.
Everton ei juuri jää pekkaa pahemmaksi pelaajistonsa osalta, mutta kentällä joukkueesta on hankalaa sanoa, onko kyseessä lintu vai kala. Everton on ajoittain erinomainen joukkue, jolla on periaatteessa joukkueessaan kaikki, mitä menestyvä joukkue tarvitsee. Marco da Silvan joukkue on kuitenkin ollut pelisuoritustensa osalta erittäin epätasainen ja ajoittain erinomaisia otteluita on seurannut usein todellinen riman alitus. Everton tarvitsee kauden toisella puolikkaalla ehdottomasti tasaisuutta otteisiin. Jos tämä tasaisuus löytyy, on Everton West Hamin ohella ehkä suurin suosikki taistelussa liigan seitsemännestä sijasta.
Bournemouthin kauden ensimmäinen puolikas on ollut kokonaisuutena viimevuotista huomattavasti valoisampi, mutta tällä hetkellä Eddie Howen pitkäaikaisprojektin taival vaikuttaa synkältä ja Valioliigan seitsemäs sija alkaa hiljalleen karata. Bournemouthin puolustus vuotaa tällä hetkellä seulan lailla ottelusta toiseen ja omiin tuntuu menevän keskimäärin peräti kolme maalia ottelua kohden. Howen täytyykin jossain vaiheessa ymmärtää muuttaa systeemiään toimimaan enemmän puolustuksen ehdoilla, sillä tämän hetkinen maalintekokilpailuihin lähteminen ei tule tuomaan tulosta jatkossakaan.
Brighton pelaa jälleen hyvää kautta. Toista kautta putkeen Valioliigassa viihtyvä joukkue on ulkona putoamiskamppailusta ja joukkueen meno on tällä hetkellä tasaisen varmaa suorittamista. Brighton on pystynyt kauden mittaan laittamaan useammankin itseään kovemman joukkueen erittäin koville ja Chris Hughtonin joukkue voisi hyvinkin löytyä liigasta myös ylempää, jos sillä olisi kovempi hyökkäysarsenaali.
Roy Hodgsonin Crystal Palace on sijoitustaan parempi joukkue ja se olisi useassa ottelussa ansainnut peleistä enemmän kuin saadun tuloksen. Suomen maajoukkueesta tutun Hodgsonin joukkue on tällä hetkellä pienessä nosteessa ja vähintäänkin ulkona putoamiskamppailusta. Hodgsonin pelitapa soveltuu joukkueen tasoon erinomaisesti ja se on hyvä hakemaan tuloksia etenkin itseään kovempia joukkueita vastaan. Crystal Palacen nousu kohti keskikastia jatkunee kauden mittaan, etenkin jos se saa vahvistettua heikkoa hyökkäyspäätään tammikuun siirtoikkunassa.
Newcastle pelaa Rafael Benitezin alaisuudessa jälleen lähellä tasonsa ylärajoja, mikä tarkoittaa että seuran coworking on kunnossa. Joukkueen materiaali on Valioliigaan varsin heikko, mutta tällä hetkellä joukkue on onnekseen putoamisviivan yläpuolella. Harakoiden omistajan Mike Ashleyn myyntiaikeista on liikkunut jälleen viime kuukausina paljon huhuja ja toteutuessaan tämä olisi Benitezille ja koko seuralle varmasti hyvä uutinen. Newcastle tarvitsee kipeästi vahvistusta rinkiinsä, sillä nykyisellä pelaajamateriaalilla säilyminen tulee olemaan kovan työn takana.
Sensaatiomaisen edellisen kauden pelannut Sean Dychen Burnley on ollut kuluvalla kaudella ongelmissa. Joukkueen pelaaminen on pahimmillaan ollut täysin sekaisin ja tämä on näkynyt useammankin murskatappion muodossa. Nyt alla on kuitenkin kolmen voiton putki, joka on hilannut Burnleyn putoamisviivan paremmalle puolelle. Viime kausi oli joukkueelle tietynlainen suonenveto, mutta olisi suuri yllätys, jos viime kaudella seitsemänneksi selvinnyt joukkue putoaisi tällä kaudella. Rutiini pelastanee Burnleyn tällä kertaa.
Cardiff on Valioliigassa vasta sijalla 17, mutta siitäkin huolimatta sen menoa täytyy kunnioittaa. Neil Warnockin joukkue operoi Valioliigan heikoimmalla pelaajamateriaalilla, mutta on pysynyt läpi kauden putoamisviivan oikealla puolella. Burnleyn, Southamptonin ja Fulhamin nousujohteinen vire tarkoittanee kuitenkin kauden toisen puoliskon osalta sitä, että Cardiff on todellisessa vaarassa pudota sarjatasoa alemmas. Jos mainitut joukkueet suorittavat jatkossa omalla tasollaan, on Cardiff ehdottomasti yksi todennäköisimmistä putoajista.
Mark Hughes epäonnistui Southamptonin peräsimessä pahoin ja ajoin perinteisesti Valioliigan keskikastiin kuuluneen joukkueen pahaan syöksykierteeseen, mikä on aiheuttanut laajaa keskustelua seuran kokoustiloissa. Itävaltalaisvalmentaja Ralph Hasenhuttl aloitti oman pestinsä hyvin kahdella voitolla, mutta viime pelit ovat osoittaneet, että ongelmat eivät ole vielä poistuneet. Southamptonin pelaajamateriaali on joka tapauksessa riittävän hyvä säilymisen suhteen. Jo Hasenhuttl saa myös jatkossa enemmän irti esimerkiksi Nathan Redmondista ja Danny Ingsistä, tilanne näyttää lupaavalta. Southampton kivunnee kauden toisella puoliskolla ainakin Cardiffin yläpuolelle ja se riittää säilymiseen.
Fulham vaikutti kauden alla erittäin mielenkiintoiselta seuralta ja etenkin Aleksandar Mitrovicin, Andre Schürrlen ja Luciano Vietton miehittämä hyökkäysosasto näytti paperilla vakuuttavalta. Slavisa Jokanovic ei kuitenkaan saanut joukkuetta minkäänlaiseen lentoon ja saikin väistyä joulukuussa kokeneen Claudio Ranierin tieltä. Ranieri on saanut joukkueen tulostason hienoiseen nousuun, mutta edessä on pitkä tie säilymisen suhteen. Ranierin täytyy ehdottomasti saada enemmän irti nimivahvasta hyökkäyksestään ja tasapainottaa näin paikata joukkueen paperilla heikon puolustuksen tuomaa pelillistä heikkoutta.
Huddersfield on Valioliigan tämän hetken heikoin joukkue ja saksalaisen David Wagnerin aika alkaa käymään vähiin. Kaikki kilpailut huomioiden Huddersfield on hävinnyt nyt yhdeksän ottelua putkeen ja putoamisviivan parempi puoli on karannut jo kahdeksan pisteen päähän. Huddersfield ei pelaajistonsa puolesta kalpene esimerkiksi Newcastlelle tai Cardiffille, mutta joukkue on nyt niin pahassa lukossa, että säilyminen olisi erittäin suuri yllätys. Joukkueen kannalta valmentajanvaihdos ja vahvistusten kartoittaminen tammikuussa ovat oikeastaan ainoat pienet oljenkorret säilymiselle.