Miksi muotibloggaajat eivät ota kantaa yhteiskunnallisiin asioihin?
Thus spoke Mungolife. Ehkä siihen on syy, ettei muotibloggareiden kannata kirjoittaa yhteiskunnallisista asioista? (Muistissa myös Mungon kirjoitus siitä kuinka homo ei voi olla presidentti ja köyhät voivat syyttää itseään. Bra skit.)
Naurattaisi jos ei itkettäisi. Tuossa menee ohimennen mukana niin monta fakta- ja ajatusvirhettä. Että hän valitsee käyttää mahtavaa platformiaan valheiden levittämiseen, kun hän olisi voinut kirjoittaa inhimillisyydestä.
Silloin kun Annan perhe muutti Suomeen meni taloudellisesti paljon huonommin kuin nykyään. Silti maahanmuuttajiin ”oli varaa”.
Ruotsissa ei ole mitään no go -alueita. Masentaa että tuota toistetaan Suomessa totuutena. Tervetuloa tutustumaan Tukholman lähiöihin, aurinko paistaa.
Ei ole mitään X määrää yhteiskunnallista omistautumisista, joka loppuu jos välittää pakolaisten ihmisoikeuksista, siitä ettei lapsi hukkuisi Välimeren aaltoihin. Nämä jotka öyhäävät siitä ettei oman maan vanhuksia auteta, eivät koskaan auta oman maan vanhuksia. Kokoomuksen äänestäminen ei auta oman maan vanhuksia. Päinvastoin yhteiskunnallinen aktivismi synnyttää yhteiskunnallista aktivismia. Eniten välittävät ihmiset välittävät kaikista, hompanssit harvoin kenestäkään.
Näitä asioita ei tarvitse laittaa vastakkain. Se että pakolaiset ja talouskriisi laitetaan vastakkain – että suomalainen työläinen on kateellinen pakolaisen sosiaalituista eikä aja kaikkien oikeutta toimeentuloon, toivoon, elämään – edistää uusliberaalia talouspolitiikkaa, joka tekee köyhistä yhä köyhempiä. Se edistää rasismia ja oikeistopopulismin nousua.
Tuli mieleen nämä Suomen mediassa toistettavat Ruotsi-luulot.
Ruotsalainen toimittaja ja historiantutkija Henrik Arnestad kirjoitti viime viikolla muistilistan rasistien valheista.
Myytti 1. Suuri maahanmuutto on syynä siihen että SD kasvattaa suosiotaan
Itse asiassa asia on päinvastoin. Tutkimukset osoittavat että suurempi maahanmuuttajien osuus väestöstä johtaa positiivisempiin asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan. (Tämän nyt näkee jo katsomalla Suomea ja Ruotsia.)
Myytti 2. Rasistisia puolueita (SD, pätee joissain määrin varmasti myös PS:iin) äänestävät eivät ole aina rasisteja. Äänestämisessä on kyse protestiäänestämisestä, joka johtuu taloudellisesta epävarmuudesta.
Tutkimusten mukaan SD-äänestäjät äänestävät koska kannattavat SD:n politiikkaa. He antavat siis mandaatin rasistiselle politiikalle. Suurin osa SD:n äänestäjistä on hyvin toimeentulevia miehiä, eivätkä he ole kärsineet taloudellisesta epävarmuudesta. SD:n ja PS:n äänestäjiä on lakattava kohtelemasta lapsina jotka eivät tiedä mitä he tekevät.
Myytti 3. Ruotsi oli aiemmin etnisesti homogeeninen maa
Ruotsi on ottanut vastaan pakolaisia toisesta maailmansodasta alkaen.
Myytti 4. Ruotsalainen integraatiopolitiikka on epäonnistunutta
Itse asiassa ruotsalainen integraatiopolitiikka on tutkimusten mukaan Euroopan parasta. Mikä ei tietysti tarkoita ettei parantamisen varaa olisi. Hompanssien ja Ullaappelsiinien levittämä kuva yössä palavista autoista taas on ihan kreisi ja todellisuudesta vieraantunut.
Myytti 5. Ruotsista on tullut rasistinen maa
”Sweden stands out as being the only country where a large majority of the population take a positive view of the immigration of people from outside the EU (66% for the total ‘positive’ vs. 31%).”
Ai niin, taloudella menee oikein hyvin ja työttömyys laskee.