Lihan ilot
Ajattelin osallistua Ilmankos-hankkeen Lihaton tammikuu -tempaukseen* kampanjaan. Neljä päivää ja counting! Olin kasvissyöjä monta vuotta ennen muuttoani tänne, en oikeastaan edes tiedä, miksi lopetin, ehkä siksi, koska en edes tiedä miksi olin kasvissyöjä. (Ei sillä – totta kai tiedän, että kasvissyönti on eettisempää ja ekologisempaa, mutten tiedä, mikä oma motivaationi oli.) Jotta elo ei olisi liian helppoa, koetan vegehaasteen lisäksi kuukauden ajan ottaa töihin eväät.
Koska en laita ruokaa, on tämä raskasta, elämä.
Toistaiseksi pelastukseni ovat olleet:
– Findus falafel (ihan ok).
– Familjen Dafgårdin valmiit matvete- ja bulgursekoitukset. (Ei maksettu blogimainos, skicka mig gärna inte någon bulgurmix, familjen D.)
Melko ankeaa. Hymyilen silti kuin pystykorva joka kerta kun voin vastata lounasseuraa hakevalle kollegalle ”eiku mulla on toi matlåda”.
* Sana ’tempaus’ muistuttaa aina meitsiä vain ja ainoastaan tosiuskovien lestadiolaisten taivaaseentempauksesta, perus.
