Nicaraguan San Juan del Sur olikin sitten reissumme ensimmäinen paikka, missä ennakkoon varaamamme hotelli oli täysi huti! Tulimme Ometepeltä lautalla Rivasin kaupunkiin ja sieltä taksilla San Juan del Suriin. Vaikka olimme ottaneet hotellin osoitteen ylös booking.comin sivuilta ja jopa Ometepen hotellin respa oli edellisenä päivänä soittanut hotellille ja varmistanut osoitteen, taksikuski ei meinannut löytää hotellia.

Booking.comin mukaan hotelli olisi n. 700 metrin päässä rannalta, mutta osoite näytti korkealle vuorille.. Niinpä ajelimme pitkin vuoren rinteitä ja yritimme löytää perille. Useamman pysähdyksen ja kyselyiden jälkeen paikalliset osasivat neuvoa meidät perille. Hotelli ei todellakaan ollut siellä missä piti, vaan aivan järkyttävän jyrkkien ylämäkien päässä korkealla vuorilla. Taksikuski ei meinannut uskaltaa edes ajaa perille asti! Siinä sitä sitten istuttiin taksin takapenkillä ja mietittiin, että minnehän sitä joudutaan.. Noh. Hotelli itsessään oli uusi ja hieno, sekä maisemat olivat luonnollisesti hulppeat. Ainut pikku ongelma oli tosiaan sijainti todella kaukana rannasta ja keskustasta, sekä se, ettei hotellilla ollut ravintolaa eikä aamupalaa. Jos olisimme jääneet tähän hotelliin, olisimme joutuneet ajamaan taksilla kolmesti päivässä keskustaan aamupalalle, rannalle ja illalla vielä syömään.. Ei kiitos! Niinpä päätimmekin siltä seisomalta perua varauksen ja samalla pikaisesti bookata toisen hotellin pariksi yöksi, jotta voisimme miettiä mitä tehdä. Hotellin omistaja halusi kovasti pitää asiakkaistaan kiinni ja olisi suostunut jopa vuokraamaan meille skootterin koko loman ajaksi, mutta emme siltikään halunneet jäädä sinne, sillä halusimme majoittua rannan tuntumassa. (Tässä vaiheessa meitä alkoi jo säälittää hotellin omistaja, mutta ei mahtanut minkään).

Seuraava hotellimme olikin sitten ihan rannassa ja vaikutti todella ihanalta paikalta. Huoneemme oli tosi hieno ja meillä oli iso ihana parveke merinäköalalla. Jes! Ensimmäisenä iltana istuimmekin omalla parvekkeella ja joimme vähän viiniä sekä pelasimme korttia. Siinä ilta kahdeksan aikaan alkoi kuitenkin kuulua musiikkia kadun toisella puolella olevasta rantabaarista ja yhdeksän aikoihin musiikki soi jo todella kovalla. Samaan aikaan lava-autot alkoivat kuskata lavat täynnä kännisiä parikymppisiä turisteja juuri kyseiseen rantabaariin ja melutaso sen kuin nousi.. Kyseessä olikin Väli-Amerikan suosittu ”Sunday funday baarikierros” joka luonnollisesti päättyi meidän hotellin viereiseen baariin! Voittekin varmaan arvata kuinka hyvin meitä nukutti hotellissa? Ei paljon korvatulpat auttaneet siinä rytkeessä. Eli se tarkoitti sitten jälleen hotellin vaihtoa..

Tässä vaiheessa ei enää meinannut kivaa majapaikkaa edes löytyä. Kivat hotellit olivat kauempana vuorilla ja tälle baarikadulle emme halunneet majoittua. Lopulta päädyimme vähän kämäiseen hostelliin, mikä oli saanut hyvät arvostelut booking.comissa ja sijaitsi aika lähellä rantaa. Hostelli olikin ihanan rauhallinen ja huoneemme oli perus ok. Kelpasi meille kaiken säätämisen jälkeen hyvin! Eli voin antaa vinkkivitosen hotellien varaukseen: suosi sellaisia paikkoja, jotka ovat saaneet paljon arvosteluja ja tarkasta arvostelut ennen varaamista. Jos varaat sellaisen hotellin, joka ei ole vielä saanut ensimmäistäkään arvostelua, otat tietoisen riskin. Tällainen riski otettiin ensimmäisen hotellin kanssa ja perseelleen meni! Hotelli oli siis juuri avattu ja heillä oli selvästi homma vähän vaiheessa, eikä kaikkia asioita oltu näköjään mietitty ihan loppuun asti.

Mutta se siitä aiheesta! San Juan del Sur on todella kiva rantakaupunki Tyynenmeren rannalla, joka on etenkin surffareiden suuressa suosiossa. Tykästyimme molemmat kaupunkiin ja sen rentoon tunnelmaan. SJDS on jo ihan kehittynyt lomakohde, mistä löytyy hyviä ravintoloita ja kivoja rantabaareja. Etenkin jenkki ja kanadalaisturisteja näkyi paljon, mutta törmäsimme jopa suomalaisiin reissaajiin. Tätä lomakohdetta voinkin suositella ihan perus lomailijallekin. Etenkin nuoremmat lomailijat viihtyvät täällä varmasti, sillä kaikenmaailman baarikierroksia järjestetään aika tiuhaan tahtiin. Englannin kielellä pärjää suhteellisen hyvin, vaikka espanjan kielen taidosta onkin hyötyä. Ravintoloissa henkilökunta puhuu melko hyvää englantia, mutta hotelleissa ei välttämättä. Majoituspaikkoja löytyy jokaiselle budjetille ja ruoka sekä juoma on suhteellisen halpaa. Ravintolassa söi ja joi alle 10€:lla ja joka paikassa myytiin aivan ihania smoothieita n. 2€:lla. Hotelliyön dormista olisi saanut 7€:lla ja kalleimmat hotelliyöt olisi maksanut useita satoja euroja yöltä.

Vietimme täällä viisi kokonaista päivää ja olisin kyllä viihtynyt pidempäänkin. SJDS:n oma ranta ei ollut kummoinen ja rannalla makoilu ei ollut kovin nautinnollista kovan tuulen sekä pöllyävän hiekan vuoksi. Hieman kaupungin ulkopuolella oli kuitenkin useita tosi kivoja rantoja, joille oli kuljetuksia usean kerran päivässä. Meno-paluu kyyti maksoi alle 5€ eli ei kovin paljon. Kävimme Hermosa beachilla ja Madeiras beachilla, jotka olivat molemmat tosi kauniita ja rauhallisia rantoja. Rannalla sai maata ihan rauhassa, eikä ollut minkäänlaista tungosta. Molemmat rannat soveltuivat myös hyvin surffaukseen, joten suurin osa ihmisistä olikin vedessä surffaamassa, eikä rannalla löhöilemässä.

Ja koska olimme surffrannoilla, niin pitihän minunkin kokeilla surffausta Antin houkuttelemana. Varasin itselleni surffikurssin yhdeksi aamuksi ja Antti lähti mukaan surffaamaan itsekseen. Kahden tunnin kurssi maksoi n.24€ sisältäen laudan vuokran, autokyydit ja opetuksen. Alkuun kurssilla harjoiteltiin perusjuttuja rantahiekalla ja sitten mentiinkin jo mereen. Vaikka olenkin ihan tottunut uimari enkä pelkää vettä, niin olihan se silti aikamoista kyytiä kun joutui ensimmäisen aallon pyörityksiin.. Alkuun tuntui että merelle pääseminen oli surffauksen hankalin osuus, kun kokoajan tuli aaltoja päälle ja sai pyöriä laudan kanssa aalloissa. Itse surffaaminen oli kyllä tosi hauskaa ja pysyin pystyssäkin ihan hyvin. Sain vain sellaiset naarmut laudasta jalkoihin, ettei pariin päivään tarvinnut miettiä lähtisikö uudelleen surffaamaan. 

Surffaamista jatketaankin sitten Costa Rican puolella, minne siirrymme seuraavaksi pariksi viikoksi. Vaikka olemme saaneet nauttia auringosta ja lämmöstä koko loman ajan, niin mitä alemmaksi etelään siirrymme, sitä tukalamman kuumaksi ilma käy! Meksikossa oli sellaiset 26 astetta lämmintä, Belizessä 28 astetta, Nicaraguassa 30 astetta ja Costa Ricassa lähemmäs 34 astetta. Mutta ei valiteta! Ihanaa kun ei tarvitse olla räntäsateessa!