Aakkoseni mun

A niin kuin esikoisen nimen ensimmäinen kirjain.

B niin kuin banaani. Luottoeväs.

C niin kuin Cluj-Napoca. Mukavien muistojen kaupunki.

D niin kuin D-vitamiini. Pohdin jatkuvasti, mikä olisi sopiva annostus.

E niin kuin elämä. Ihme juttu.

F niin kuin farkut. Luottovaate.

G niin kuin gramma. Koska minulla ei ole keittiövaakaa, olen usein tämän mittayksikön kanssa pulassa.

H niin kuin huoleton. Haluaisin olla, mutta olen luonteeltani huolehtija.

I niin kuin kuopuksen nimen ensimmäinen kirjain.

J niin kuin joutilaisuus. Vähissä nykyisin.

K niin kuin kahvi. Symboloi hengähdystaukoa.

L niin kuin lukeminen. Rakkain harrastus.

M niin kuin mies. Minulla on hyvä.

N niin kuin nauru. Niin paljon kuin mahdollista. 

O niin kuin onni. Hyvä ystäväni sanoi jo joskus parikymppisenä, että onnea kannattaa tavoitella. Hän oli oikeassa.

P niin kuin perhe. Tärkeintä maailmassa. 

Q niin kuin quiche. En osaa lausua mutta tykkään syödä.

R niin kuin ruoka. Tai rakkaus. 

S niin kuin samppanja. Pieneen ja suureen juhlaan. 

T niin kuin työ. Tykkään tehdä.

U niin kuin uni. Arvostan. 

V niin kuin vittu. Lipsahtelee suusta, kun vituttaa.

X niin kuin xylofoni eli suomeksi mieluummin ksylofoni. Pimputtelen viikoittain muskarissa.

Y niin kuin ystävät. <3

Z niin kuin zoomaus. Haluaisin kehittyä.

Å niin kuin Åhléns. Kävin viimeksi 2001. (!?)

Ä niin kuin äidinkieli. ”Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo. Minä asun tässä kielessä. Se on minun kotini.” (Pentti Saarikoski)

Ö niin kuin öljy. Sisäisesti ja ulkoisesti.