Matkakuumeessa

Täällä on kuulkaas matkakuumetta ilmassa! Jos Finnairin liikenne ei ensi viikolla pysähdy tukilakkojen vuoksi, hyppää tämä äiti pesueineen koneeseen ja suhauttaa sinivalkoisin siivin viettämään pitkää viikonloppua Salzburgiin. Matkatunnelmaan on tänä viikonloppuna virittäydytty aloittelemalla pakkausta ja juomalla glühweiniä. 

Lomalla luvassa olisi glühweinin juontia, leppoisaa käyskentelyä joulumarkkinoilla, glühweinin juontia, kulinaarisia elämyksiä, glühweinin juontia, nähtävyyksien silmäilyä ja ehkä vähän glühweinin juontia.

Lienee sanomattakin selvää, että tulen olemaan pettynyt, jos matka peruuntuu. Enkä pelkästään glühweinin vuoksi. Ja niin tulee olemaan minun lisäkseni viisi muutakin aikuista. Tämän on näet tarkoitus olla appiukkoni 60-vuotissyntymäpäivämatka.

Esikoiselle emme ole enää pariin viikkoon uskaltaneet puhua koko matkasta. Hän on nimittäin koko syksyn odottanut sitä, että pääsee ukin synttäreillä lentokoneeseen. Nyt, kun matka on uhattuna, emme enää uskalla nostattaa matkakuumetta. Jos matka peruuntuu, on vain toivottava, että lentokoneeseenpääsyhaaveet unohtuvat vähäksi aikaa. En nimittäin tiedä, milloin pystyisimme järjestelemään seuraavan mahdollisuuden päästä matkalle. Hemmetin tukilakkouhka!

Eilisen sovun vuoksi uskallan kuitenkin olla varovaisen innostunut ja uskoa siihen, että ensi viikollakin löytyy yhteisymmärrys. Niinpä pyysin tänään miestä käymään matkalaukun ullakolta, jotta voisin pikku hiljaa heitellä sinne matkatavaroita. Aloitin lapsista, mutta he veivät niin paljon tilaa, että päätin kuljettaa heidät käsimatkatavaroina. (Kuuluvatko huonot vitsit glühweinin sivuvaikutuksiin? Olen juuri nauttinut mukillisen tuota mausteista joulujuomaa.)

Jos kuitenkin vakavoidun ja lakkaan peittelemästä hermostuneisuuttani, voin tunnustaa, että olen ihan pihalla sen suhteen, mitä vaatteita pakkata mukaan lapsille, kun kohteena on kaupunki Alppien juuressa ja ajankohtana marraskuun loppu. Vinkkejä, anyone?

Arvostan erityisesti ulkopukeutumiseen liittyviä neuvoja. Meillä on totuttu näillä säillä vetämään villaa alle ja Reimatecit ylle. Ne haalarit vain tuntuvat niin karkeilta kaupunkimiljöötä ajatellen. Kauppa- ja kaupunkireissut olemme hoitaneet toppatakeilla mutta pärjääkö niillä yksistään viiden päivän verran? (Voisin vastata itse, että ei tietenkään. Minun lapseni eivät vain kävele hiljaa ja kauniisti jouluvaloja ihmetellen. He haluavat kohdata myös äiti maan. Ai niin, se toinen ei edes kävele. Istuukohan se hiljaa ja kauniisti rattaissa viiden päivän verran?)