Se aika vuodesta

Tein eilen runebergintorttuja jo viime vuonna hehkuttamallani reseptillä. Hyvää tuli, tälläkin kertaa. Tai jos nyt kerrankin jätetään kursailut ja kainostelut sikseen ja sanotaan suoraan, niin ihan tajuttoman hyvää tuli.

Söin monta. Mies maisteli yhden, lapset söivät paljon taikinaa. Ihan perusmeininkiä: mies ei välitä makeista leivonnaisista (paitsi pullasta) ja lapsista kaikki on parempaa taikinana.

Vein torttuja myös vanhemmilleni, joiden luona piipahdimme iltapäivällä.

Tänään otin neljä mukaan töihin. Keitin aamulla kahvit vanhalle kollegalle, joka tulee pian meille sijaiseksi. Olisin halunnut tarjota kahvin kaveriksi torttuja, mutta hän oli raskaana ja hänellä oli raskausdiabetes. Ei sitten.

Olin varannut torttuja myös toiselle kollegalle, jota minun piti tavata huomenna, mutta hän ei pääsekään paikalle. Ei sitten.

Niin että nyt minä olen täällä neljän tortun kanssa. Kotonakin on vielä muutama.

Apua. Onko tervettä syödä itse 10 runebergintorttua parissa päivässä?

Ja Fredrika, oliko sulla ikinä samanlaisia ongelmia? Vai söikö Johan Ludvig aina kaikki?