Tag: Jälkikasvu

Kun isoveli suukon sai

Kun isoveli suukon sai

Päivät lasten kanssa ovat täynnä hetkiä, jotka haluaisi ikuistaa, mutta ei ehdi. Eikä aina haluakaan. Välillä on vain mukava nauttia hetkistä sellaisenaan eikä rikkoa niiden taikaa säntäämällä hakemaan kameraa. Tämänpäiväisen suukon aikaan kamera onneksi sattui olemaan miehen käsissä, sillä tarkoituksena oli ikuistaa muistikortille kuopuksen ensiaskeleet taaperokärryllä. Varastosta unohduksissa ollut kärry kiinnosti kuitenkin myös esikoista, joka säntäsi […]

Matkalla äidiksi

Leikkitreffipainajainen

Huooooooooooooooh! Milloin leikkitreffit lakkasivat olemasta mukavaa viihdykettä minulle ja lapsille? Ilmeisesti joululoman aikana. Siinä samalla, kun esikoisella alkoi uhmaikä. (Hurraat kuitenkin sille – sehän on tärkeä kehitysvaihe!) Saimme tänä aamuna vierailulle ystävän lapsineen. Olemme tapailleet kerran viikossa yli vuoden ajan. Tapaamiset ovat olleet tärkeä aikuiskontakti minulle ja mukavaa virikettä esikoiselle. Tähän asti. Tänään esikoinen puri heti […]

Taideterapiaa?

Taideterapiaa?

Tiedättehän, kun sitä salaa toivoo, että lapsi innostuisi jostakin, vaikka samaan aikaan pyrkii ajattelemaan, että hän saa ihan itse valita kiinnostuksensa kohteet. Ryhtyä vaikka ralliautoilijaksi, jos se on hänen intohimonsa. Äiti kyllä tekee hienovaraisesti kaikkensa, ettei se olisi. Jotain muuta, pliis! Alkaisi mieluummin vaikka kapellimestariksi tai kuvataiteilijaksi. Tai gourmetkokiksi! Katsoimme miehen kanssa sykysllä haltioituneina Junior Marterchefiä […]

Soppaa ja sisarusten välistä rakkautta

Soppaa ja sisarusten välistä rakkautta

Huh hei. Nämä päivät ovat nykyisin aika vauhdikkaita, kun isyysloma päättyi ja isi palasi töihin. Mutta onnea on se, että lapset joskus sattuvat nukkumaan päiväunia samaan aikaan. Kuten nyt. Tätä rauhallista hetkeä on edeltänyt melko vilkas aamu. Pukeutumis- ja aamupalatalkoiden jälkeen onnistuimme kolmisin tekemään jauhelihasoppaa. Sopan poristessa poikanen piirteli keittiöjakkaralla lieden vieressä ja tyttönen ihmetteli lattialla […]

Matkalla äidiksi

Positiivisen horminimyrksyn pyörteissä

Pikkusisko on kolme ja puoliviikkoinen. Hänen tulonsa ei mullistanut elämää yhtä lailla kuin esikoisen syntymä. Ei sillä, etteikö hän olisi aivan ihastuttava nyytti, vaan sillä, ettei toinen lapsi ole enää samanlainen elämänmuutos kuin ensimmäinen. Hän asettuu osaksi perhettä pienemmällä vaivalla. Vitsailimme jo raskausaikana miehen kanssa, että tällä kertaa varustautumiseksi riittää se, että ostaa paketin vastasyntyneen vaippoja. […]