Tammikuun viimeinen

Huono kuukausi, huono kuva

Olen Kristaliinan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tammikuu on ihan liian pitkä. Käsittämättömän pitkä siihen nähden, että se on yhtä pitkä kuin esimerkiksi se heinäkuu. Toukokuukin on yhtä pitkä. Ja syyskuu. Mutta eivät nekään tunnu näin pitkiltä.

Onneksi tänään on tammikuun viimeinen. Kohta on takana 31 päivää tarpeettoman tylsää tammikuuta, johon on kuulunut valvottuja öitä ja vuorotellen sairastavia lapsia.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Tammikuun viimeisänä voi a) kiroilla seuraavia ja b) iloita seuraavista:

1 a) Esikoisen nuhaköhä ei sittenkään ole paranemaan päin. Tai sitten edellisen hiipuessa päälle puskee jo uusi ja viheliäisempi tauti, joka oli yön aikana nostanut poikaselle lämpöä, painanut ääneen penkin alle ja tuonut tullessaan karmeankuuloisen yskän.

1 b) Kuopuksen nuha  näyttää olevan ohi ja antibiootit ovat mitä ilmeisimmin alkaneet purra korvatulehdukseen, koska tyttönen on tänään ollut oma iloinen ja tyytyväinen itsensä.

2 b) Esikoisen voinnin kunniaksi jouduimme perumaan tämänpäiväiset perhekerhosuunnitelmat ja samoin käy luultavasti huomisille leikkitreffeille.

2 b) Pakollisen kotipäivän vuoksi olemme jo ehtineet pestä kolme koneellista pyykkiä ja tehdä pakastimeen maistiaisannoksia kasvissoseista pikkusiskolle. Huomenna ehdimme siivoamaan, jos emme pääse kyläilemään. Onpahan sekin sitten pois viikonlopun tehtävälistalta.

3 a) Aamupala-aikaan lattialle pudotettu raejuustopurkki kiroiluttaa erityisesti. Etenkin, jos se leviää sekä jääkaapiin alahyllyille ja -laatikoihin että jääkaapin eteen ja alle. Raejuustosotkua on erityisen hauska siivota sillä aikana, kun lautaselle kauhottu puuro ja mukiin kaadettu kahvi jäähtyvät miellyttävän haaleiksi. Juustohan vain pyyhittäessä niljautuu ympäriinsä jättäen jälkeensä valkeita juovia. Lounasaikaan esikoisen lattialle kumoama maitolasi kiroiluttaa vielä vähän lisää.

3 b) Aamupäivän kiroiluttavat tilanteet ovat olleet erinomaisia hiljaisen kiroilemisen harjoitteita. Puhumaan opettelevan esikoisen seurassa on pakko opetella nielemään sanojaan. Ja tulipahan siivottua se jääkaapinalus, joka kai pitäisi tulipalovaaran vuoksi siivota kerran vuodessa. 

4 a) ? (Jotain on varmasti vielä tulossa. Kello on vasta 13.03.)

4 b) Kahden iloisen sattuman johdosta näyttää siltä, että voimme alkaa suunnitella pientä ulkomaanmatkaa loppuvuoteen ja toista – kenties vähän isompaa – matkaa seuraavalle vuodelle. Nämä vielä haaveilun asteella olevat suunnitelmat ilahduttavat erityisesti, sillä olimme henkisesti valmistautuneita siihen, ettei matkustelemaan pääse ennen kuin minä palaan työelämään.