Philoxenia
Baikaljärven alue on ollut matkatoivelistallamme pitkään. Voi sitä riemua, kun näimme kirkkaana loistavan vedenpinnan ensimmäisen kerran pikkubussin ikkunasta! Pääkohteemme Baikalilla oli maaginen Olkhonin saari, jota monet ystävämme olivat suositelleet. 6,5 tunnin kyyti Irkutskista saarelle sujui leppoisasti taiwanilaisen ja kanadalaisen reissaajan kanssa höpöttäessä.
Shamaanien saari Olkhon tunnetaan Baikalin sydämenä. Saaren keskus on Khuzhirin kylä, jossa on majataloja, ruokapaikkoja ja paikallisten palvelut. Ensivaikutelma kylästä oli ankea, mutta muutaman päivän jälkeen se tuntui jo kotoisalta. Suurin syy tähän oli majapaikkamme Philoxenia.
Alkuperäinen suunnitelma oli telttailla jollain Olkhon-saaren rannoista. Suomesta raahatut makuualustat ja muut retkivarusteet odottivat jo pääsevänsä käyttöön. Kuulimme kuitenkin paikallisesta Sergei-herrasta, jonka tontilla olisi jonkinlainen sohvasurffaajien yhteisö. Hän vastasikin viestiimme Couchsurfingissa nopeasti ja toivotti tervetulleeksi, vaikka oli itse lähdössä reissuun. ”We are next to the church. Ask for Ivan.”
Philoxenia koostuu muutamasta rakennuksesta, joista osa on rakennettu yhdessä sohvasurffaajien kanssa. Ehtona majoittumiselle onkin, että auttaa yhteisön askareissa. Aiemmin sohvasurffaajat majoittuivat talossa sisällä, nyt huoneet ovat maksavien asiakkaiden ja Sergein ystävien käytössä. Leirintä pihalla on ilmaista. Pihalle on pystytetty iso teltta, jossa on patjoja, liesilevy, mikro ja muutama sähköpistoke. Vesi tulee suoraan järvestä, ja maistuu taivaalliselta! Philoxeniassa on jopa itse rakennettu suihkuviritelmä. Pääsimme myös ekaan kyykkyhuussiimme. Muuta ei olekaan sitten myöhemmin juuri näkynytkään.
Saimme Ivanin naapurin avustuksella puhelimen päähän. Pienen haastattelun jälkeen hän sanoi, että voimme pystyttää oman telttamme pihamaalle. Kertaakaan emme päässeet Ivanin kanssa juttelemaan kasvotusten, joten yhteisö toimii hyvin itseohjautuvasti. Talon tavoille meidät opetti suloiset liftarit Vlad ja Polina.
Ihmiset ja tunnelma olivatkin parasta Philoxeniassa. Ranskalainen Alex lähti kanssamme pyöräilemään, Phuketissa asuva venäläinen Nadia antoi vinkkejä Thaimaahan, israelilainen kokkipoika valmisti herkkuruokaa ja saksalainen pariskunta kertoi Kazakstanin reissustaan. Pari hullua venäläistä polkupyöräilijää olivat matkalla kaksipyöräisillä Vladivostokiin asti! Emme olleet suunnitelleet etukäteen mitä tekisimme Olkhonilla, mutta muilta reissaajilta saimme monta ideaa.
Leiri sijaitsi kätevästi lähellä yhtä Olkhonin tärkeintä nähtävyyttä shamaanikiveä (Shamanka Rock), joka on aivan mielettömän kaunis auringonlaskussa. Illalla makuupussissa pyöriessä kylmyydestä huolimatta päällimmäinen ajatus oli, kuinka etuoikeutettuja olemme, että saamme kokea kaiken tämän.