Xi’an – terrakottasotilaita ja katuruokaa
Xi’an kuuluu ehdottomasti osaksi Kiinan kiertomatkaa. Historiallinen kaupunki oli kansainvälinen kauppapaikka ja pääkaupunki jo kauan ennen kuin kylästä nimeltä Peking oli tietoakaan. Nykyään Xi’an tunnetaan perinteisestä, kiinalaisesta arkkitehtuurista ja kaupungin ulkopuolella sijaitsevasta terrakotta-armeijasta.
Noin tunnin bussimatkan päässä Xi’anin keskustasta majaa pitävät tuhannet muinaiset terrakotta-soturit. Armeija rakennettiin vartioimaan keisari Qin Shi Huangdin hautaa. Sotilaat löydettiin vasta 70-luvulla kaivon porauksen yhteydessä. Voin vain kuvitella haudan löytäneen maanviljelijän ihmetystä. Hulluinta on, että jokainen sotilas on täysin yksilöllinen. Tämä on testattu jopa nykyaikaisella kasvojentunnistusohjelmalla. Museohalleissa näytteillä on muodostelmissa löydettyjä sotureita hevosineen, jousiampujineen ja kenraaleineen. Kaivaukset ovat edelleen käynnissä. Sotilaiden kasvoja tutkiessa nykyisissä museohalleissa vierähtääkin useampi tunti.
Terrakotille pääsee keskustasta bussilla 306 (1 yuan, joka heitetään kuskin vieressä olevaan laatikkoon), josta vaihdetaan pohjoisella rautatieasemalla turrebussiin tai bussiin 603. Molemmat ovat melkein samanhintaiset, mutta turrebusseihin hyysätään porukkaa koko ajan, joten 1-2 yuania kalliimpi kyyti lähtee melkein heti. Takaisin pääsee samaisella bussilla. Bussi pysähtelee paluumatkalla, ja rekrymamma käy repimässä ihmisiä kyytiin kohti keskustaa – lienevät komissiopalkkauksessa.
Xi’anin keskustassa on helppo kävellä, ja kauemmas pääsee nopeasti metrolla. Keskustaa ympäröivät muurit, joiden päällä voi hurauttaa kierroksen pyörällä. Perinteinen kiinalaisen kaupunkikuvan keskiössä ovat jälleen kello- ja rumputornit (Drum and Bell Tower). Tornien ympäriltä löytyy paljon shoppailumahdollisuuksia. Reppureissaajan erottaa helposti normituristista. Meidän shoppailulistalla oli deodoranttia, sukkia ja alusvaatteita. Pingyaossa jo tutuksi tulleet kotimaan turistit suuntasivat Pradan tyylisiin luksusliikkeisiin.
Muslimikortteli (Muslim Quarter) on kaupungin sydän, ja sieltä saa uskomattoman herkullista katuruokaa. Värikkäät neonvalot, äänekkäät myyjät, tuore granaattiomenamehu, tofukipposet ja maustetut perunat tekivät illasta ikimuistoisen. Testasimme myös Pekingistä tuttua tekniikkaa: etsi markkinoiden pisin jono, ja asetu jonon jatkoksi. Kymmenen minuutin jonotuksen päätteeksi saimme käteemme kuivat pitaleivät. Yök. Kuivia suita suunnattiin huuhtomaan Near Wall Bar –pienpanimobaariin.
Hostellille (Han Tang Inn) palatessa viisikymppiset jenkkiopettajat kaatoivat kurkkuunsa Long Island Ice Tea –drinkkejään. Heidän kanssaan oli mukavan virkistävää rupatella, koska erosivat huomattavasti tavallisesta reppureissaajalaumasta. 19-vuotiaisiin saksalaisiin kyllästyy nopeasti (jos olet 19-vuotias saksalainen, anteeksi).
Pari päivää riittää Xi’anin tärkeimpiin nähtävyyksiin, mutta historianörtti saa kaupungissa helposti kulumaan viikonkin. Luotijunalla hurauttaa Xi’anista nopeasti niin Pekingiin, Shanghaihin kuin Chengduunkin.