Huudatusunikoulu

Vauvan synnytyksen jälkeinen yö laitoksella oli uneton, viereiseen sänkyyn tuli yöllä toinen vastasynnyttänyt äiti vauvoineen ja vauvat ja äidit heräilivät epäsynkassa yön läpi. Seuraavana iltana oltiin jo kotona ja ajattelin, että ihanaa olla kotona kun saa vihdoin nukuttua hyvin ja rauhassa. Jep. Lapsi nukkumaan normiaikaan ja Vauva heti perään aamuneljältä. Siinä ehti sopivasti nukkua KAKSI TUNTIA ennen kuin Lapsen jalantöpsötys lähestyi makkaria ”voidaanko jo nousta”. Tämä kohta on jäänyt etenkin Miehelle mieleen käännekohtana, että mikä niinkuin on erilaista kahden lapsen kanssa, no esim se että koskaan ei nukuta.

Ja samoilla silmillä mennään edelleen. Koko ajan on joko vaihe tai kipeys, nyt jo kroonistunut asiantila. Tällä hetkellä toteutamme sellaista huudatusunikoulua, jossa vanhemmat huutavat illan mittaan toisilleen siitä miten Vauvan iltatoimet ja hyssytykset pitäisi toteuttaa. Vuoroin olen myös varma että se on joko korvatulehdus, allergia tai joku aivohäiriö, se viitaten siihen demoniin joka päivisin niin aurinkoista kultaa öisin riivaa. 

Ja siitä rytmistä, ei se autannut. Uusi päätös on olla mahdollisimman vähän kotona ja rauhassa.