Ja takaisin toimistolla

Lasten kanssa lomailu on niin intensiivistä, että työhuolet unohtuvat, täysin. Kaikki stressi ja ahdistus (siis työhön liittyvä) kaikkosi lomalla, niin että en oikein edes muistanut mihin jäin. Ai, projekti jonka piti olla valmis jo lomalle jäädessä ei ole valmistunut vieläkään. Ihan sama. On tärkeämpääkin mietittävää. Kuten sokeriaddiktio.

Lomalla (= oikeasti jo joulukuun puolivälissä) lopetin arkisokerilakkoni, koska jouduin tekemään laajaa tutkimustyötä etsien piparisuklaalle korvaajaa. (Fazer ei tehnyt tänä vuonna sitä ollenkaan.) Täydellistä korvaajaa ei löytynyt, mutta monenlaisia konvehteja on kulunut. Mättökaudella olen päässyt siihen pisteseen, että aamutkin alkavat suklaapalalla. Juuri nyt alkanut sokerilakko koskee koko perhettä. Onneksi lounasruokalassa oli dieettiini sopivasti porkkanakeittoa. Nam.

Lomalla en lukenut yhtään kirjaa. Buu. Mutta katsoin kokonaisen tv-sarjan. Jee. (The Affair 2). Lumi ja pakkanen piristävät kyllä, mutta valitettavasti juuri nyt on jo niin kylmä etten voi enää ulkoilla. Keväämmällä sitten.

suhteet oma-elama