Ja tapahtui niinä päivinä …

…että pikkusiskon sänky hajosi kesken nukkumaanmenon. Mutta onneksi isosisko tarjoutui nukkumaan vieressä patjalla. Ja koska on pari muutakin asiaa, nukkuu pikkusisko edelleen patjalla = pyörii ympäri kämppää ja löytyy aamulla matolta nukkumasta.

Kävi myös niin, että isosiskon ikuisuuksia jatkunut yskä meni sellaiseksi, että päiväkotiin vieminen alkoi jo tuntua törkeältä. Ja päästiin ties kuinka monetta kertaa syksyn aikana käymään aamuöinen vertailu siitä, että kumman on tärkeämpi päästä töihin ja kumpi jää kotiin kuuntelemaan köhimistä. Vaikka monesta tulee sanomista, niin nämä kuka jää hoitamaan lasta -keskustelut sujuvat yleensä aika hyvin, jopa öiseen aikaan. Tai ehkä nyt vaan tuntuu siltä, koska voitin/hävisin ja todettiin, että minun työni ovat tänään kiireisemmät.

Tee nämä asiat, ihan rennolla otteella, jos vaan ehdit, ennen joulua -listalla on tälle päivälle lakanoiden vaihto. Olen jo lähes tehnyt sen, sillä puhtaat ovat jo esillä kaapista. Enää pitäisi kaivaa sänky esiin puolikäyttöisten vaatteiden alta. Ja hei, lapsille vaihdoin jo.

Muuten listalla on vielä paketointi ja ruokien ostaminen (ei laittaminen), aika monta kohtaa on saanut pyyhittyä yli ihan vain sillä, että ei enää ehdi. Esim. joulukortit, piparkakkutalo… Juuri nyt suurin kysymysmerkki on saada työt sellaiseen pakettiin, että voisi rauhassa lomailla.

Ja hei, pesukone piippaa ja se tarkoittaa sitä, että pyykit ovat valmiit. Hyvää yötä! Jännityksellä odotan taas ensi yötä ja uutta jouluaamuperinnettä, pikkusiskon etsintää.

suhteet oma-elama