Kevätlevottomuus

Keväisin iskee levottomuus, ensimmäiset aurinkopäivät tekevät hulluksi. Mielentila jatkuu ainakin juhannukseen, sitten vähän tasoittuu. Heinä-elokuussa osaa jo olla. Näin se meni joskus, keväthulluudessa buukattiin monta festarireissua ja jos olisi ollut tälläinen pääsiäinen, 4 päivää lomaa ja aurinkoa, olisin juuri nyt hieman eri mielentilassa.

Perjantaina Vauvan lääkärireissun jälkeen (taas korvatulehdus) istuttiin kaupungilla terassilla kahvilla. Vieressä oli isoseurue nuoria miehiä, joiden juopottelu oli selkeästi alkanut jo edellisenä iltana (ja jatkui keskellä päivää). Uusia uroita liittyi seuraan ja ennenkuin olivat ehtineet istua alas huusi eräs kaikille ”mä sain eilen pi**ua”. Ensin meinasin tuohtua räävittömästä käytöksestä, mutta sitten keski-ikäisen hyväksyvästi hymistelimme Miehen kanssa, että onhan se iso juttu varmasti ja itsekin joskus vietettiin neljän päivän vapaat muualla kuin korvatulehduslääkärissä.

Eilen illalla menin seitsemältä nukkumaan ja heräsin tänään yhdeltätoista. Välillä havahduin kummallisista unistani, keväthoureistani, nuoruusmuistoista ja sitten taas nukuin lisää. Aamulla muistelin, että ensimmäisen Roskilde-reissuni jälkeen nukuin kokonaisen vuorokauden putkeen ja siitäkin on jo, mitä lie, 13 vuotta, tai jotain. 

Että miten mikään näistä asioista nyt liittyy yhtään mihinkään? Eipä juuri mitenkään. Että tänä keväänä sekoamisen sijaan mieleen puskee (satojen) vuosien takaiset kevät- ja kesäsekoilut, niinkuin viimeksi muisteltu Rooma. Ja että kaikesta (hauskasta) on niin kauan, mutta ehkä jotain kreisiä voisi nytkin keksiä.

Ja lisäpolkuna kävin eilen myös vanhusten luona ja eli siis myös kotiseuduilla, ajeltiin lapsuudenkodin ohi, jotta Vauva saisi nukkua pidempään autossa. Sekin on niin kummallinen aikahyppy aina. He siellä vanhenevat nopeammin kuin meidän lapset kasvaa, mummu ei halunnut nousta sängystä, Leskimiehn piti päästä päikkäreille.

Ja ei, täällä ei ole surumielistä vaan ihan parasta. Ulkona syötyä jäätelöä, hiekkalaatikon reunalle toimitettua kahvia, kesäkengät esiin kellarista. Kohta on Rooma ja sitten vappu. Aika sen kuluminen vaan ja jaksaa hämmästyttää. Ja kevätauringon vaikutukset.

suhteet oma-elama ajattelin-tanaan